Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus

Helsingin yliopistossa on 50 erikoislääkärikoulutusohjelmaa. Erikoisalojen määrä ja nimikkeet on määritelty erikoistumiskoulutusta koskevassa lainsäädännössä (asetus 56/2015).

Erikoistumiskoulutus suoritetaan erikoisalakohtaisten koulutusvaatimusten ja kaikkia erikoisaloja koskevien pysyväismääräysten pohjalta. Koulutusvaatimukset vahvistetaan kahden vuoden välein. HUOM! Erikoistumiskoulutus suoritetaan niiden vaatimusten mukaisesti, jotka ovat voimassa opinto-oikeuden myöntämishetkellä.

Erikoisalojen vastuuhenkilömuutoksia ei päivitetä oppaisiin, katso ne tämän sivun alaosassa olevasta taulukosta.

Erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaat

• Erikoislääkärikoulutuksen opinto-opas (voimassa 1.8.2017 alkaen toistaiseksi, päivitetty 14.5.2019/TDKN)
• Erikoislääkärikoulutuksen opinto-opas 2017-2019
• Erikoislääkärikoulutuksen opinto-opas 2015-2017
• Erikoislääkärikoulutuksen opinto-opas 2013-2015
• Erikoislääkärikoulutuksen opinto-opas 2011-2013

Lisäohjeita ja päivityksiä

• Geriatrian erikoislääkärikoulutusta koskeva ohje liittyen eriytyvän palvelun sisätautijaksoon
• Johtamiskoulutus on muuttunut 1.1.2018 alkaen 10 op laajuiseksi. Tämä tieto on päivitetty  1.8.2017 alkaen toistaiseksi voimassa olevaan opinto-oppaaseen.
• Päivitys fysiatrian opetusohjelmaan (ERJO 26.4.2018) Linkki

Erikoisalakohtaiset vaatimukset 2001-2011

• Anestesiologian ja tehohoidon vaatimukset 2001-2011
• Endokrinologian vaatimukset 2001-2011
• Foniatria 2001-2011
• Fysiatria 2001-2011
• Gastroenterologia 2001-2011
• Gastroenterologinen kirurgia 2001-2011
• Geriatria 2001-2011
• Ihotaudit ja allergologia 2001-2011
• Infektiosairaudet
• Kardiologia 2001-2011
• Keuhkosairaudet ja allergologia 2011-2011
• Kirurgian alojen runkokoulutus 2001-2011
• Gemensamma utbildning kirurgin 2001-2011
• Kliininen farmakologia ja lääkehoito 2001-2011
• Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 2001-2011
• Kliininen hematologia 2001-2011
• Kliininen kemia 2001-2011
• Kliininen mikrobiologia 2001-2011
• Kliininen neurofysiologia 2001-2011
• Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 2001-2011
• Käsikirurgia 2011-2011
• Lastenkirurgia 2001-2011
• Lastenneurologia 2001-2011
• Lastenpsykiatria 2001-2011
• Lastentaudit 2001-2011
• Liikuntalääketiede 2001-2011
• Naistentaudit ja synnytykset 2001-2011
• Nefrologia 2001-2011
• Neurokirurgia 2001-2011
• Neurologia 2001-2011
• Nuorisopsykiatria
• Oikeuslääketiede
• Oikeuspsykiatria 2001-2011
• Ortopedia ja traumatologia 2001-2011
• Patologia 2001-2011
• Perinnöllisyyslääketiede 2001-2011
• Plastiikkakirurgia 2001-2011
• Psykiatria 2001-2011
• Radiologia 2001-2011
• Reumatologia 2001-2011
• Silmätaudit 2001-2011
• Sisätaudit 2001-2011
• Sisätautien alojen runkokoulutus 2001-2011
• Gemensamt utbildning inremedicin 2001-2011
• Suu- ja leukakirurgia 2001-2011
• Sydän- ja rintaelinkirurgia 2001-2011
• Syöpätaudit
• Terveydenhuolto 2001-2011
• Työterveyshuolto 2001-2011
• Företagshälsovård 2001-2011
• Urologia 2001-2011
• Verisuonikirurgia 2001-2011
• Yleiskirurgia 2001-2011
• Yleislääketiede YPTHL 2001-2011
• Yleislääketiede KTTL 2001-2011
• Allmanmedicin 2001-2011

Erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-oppaat

• Erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-opas (voimassa 1.8.2017 alkaen toistaiseksi)
• Erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-opas 2017-2019
• Erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-opas 2015-2017
• Erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-opas 2013-2015
• Erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-opas 2011-2013
• Erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-opas 2009-2011
• Erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-opas 2007-2009
• Erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-opas 2005-2007
• Erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-opas 2001-2003

Suu-ja leukakirurgian erikoishammaslääkärikoulutuksen täydentävät opinnot:

Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkärikoulutukseen kuuluu lääketieteen täydentävä koulutus (100-102 op). Opintojen tulee pääsääntöisesti ajoittua erikoistumiskoulutuksen alkuun. 

Lääketieteen täydentäviin opintoihin hakeudutaan seuraavasti: 

• Erikoistuja ottaa ilmoittautumisen osalta yhteyttä Meilahden opiskelijapalveluihin meilahti-student@helsinki.fi, josta erikoistuja ohjataan eteenpäin. 
• Erikoistuja tutustuu huolella koulutusohjelman rakenteeseen ja erityispiirteisiin. Erikoistujaa koskevat sama ilmoittautumismenettely, samat kynnysvaatimukset sekä kurssin ajoitus kuin peruskoulutuksen opiskelijoita.
• Erikoistuja tekee HOPS:in suu- ja leukakirurgian vastuuhenkilön kanssa. 
• Erikoistuja ilmoittautuu WebOodissa kursseille. 

Oppaat lääketieteen täydentäviin opintoihin suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkärikoulutuksessa: 

• Lääketieteen täydentävät opinnot suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkärikoulutuksessa (opas 2017 voimassa toistaiseksi)
• Lääketieteen täydentävät opinnot suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkärikoulutuksessa (opas 2009-2011)

Lisäohjeita ja päivityksiä:

• Johtamiskoulutus on muuttunut 1.1.2018 alkaen 10 op laajuiseksi. Tämä tieto on päivitetty  1.8.2017 alkaen toistaiseksi voimassa olevaan opinto-oppaaseen.

ERIKOISALOJEN VASTUUHENKILÖT JA KOULUTTAJAT

Hammaslääketieteellinen diagnostiikka/ suupatologia

• Vastuuhenkilö: professori Tuula Salo (@helsinki.fi)
• Kouluttajat: Jaana Hagström (EHL, dos.)

Hammaslääketieteellinen diagnostiikka/ suuradiologia

• Vastuuhenkilö: professori Taina Autti (@helsinki.fi)
• Kouluttajat: EHL Tuomas Pakkala, HLT Satu Apajalahti, EHL Elmira Pakbaznejad, HLT Anni Suomalainen, HLT Walter Koskine, EHL Magdalena Marinescu Gava

Hammaslääketieteellinen diagnostiikka/ suun mikrobiologia

• Vastuuhenkilöt: dosentti Riina Richardson (@manchester.ac.uk)
• Kouluttajat: (tulossa)

Hampaiston oikomishoito

• Vastuuhenkilö: professori David Rice (@helsinki.fi)
• Kouluttajat:

dosentti Janna Waltimo-Sirén, dosentti Sirpa Arte, dosentti Tuula Ingman, dosentti Arja Heliövaara, dosentti Kirsti Hurmerinta, HLT Terhi Karaharju-Suvanto, HLT Anu Kiukkonen, HLT Sirpa Railavuo, HLT Johanna Kotilainen, EHL Marjut Evälahti, HUS, EHL Armando Gale, EHLLeena Peltola-Sepponen, EHL Ritva Hirvensalo, EHL Nina Piililä, EHL Elina Lintu, EHL Raija Kajaskivi-Rautavaara, EHL Merja Miettinen, EHL Virpi Myller

Kliininen hammashoito/ kariologia ja endodontia

• Vastuuhenkilö: professori Leo Tjäderhane(@helsinki.fi)
• Kouluttaja: HLT Lisa Grönroos, EHL Leena Rihtniemi, EHL Eva Sirén, EHL Markku Mikkonen

Kliininen hammashoito/ lasten hammashoito

• Vastuuhenkilö: HLT, EHL Eija Salmela (@helsinki.fi)
• Kouluttajat: EHL Tiina Kuittinen, EHL Heikki Alapulli

Kliininen hammashoito/ parodontologia

• Vastuuhenkilö: professori Timo Sorsa (@helsinki.fi)
• Kouluttaja:

dosentti Päivi Mäntylä, HLT Hellevi Ruokonen, HLT Laura Lakio, HLT Laura Tarkkila, HLT Marja Noponen

Kliininen hammashoito/ protetiikka ja purentafysiologia

• Vastuuhenkilö: professori Pentti Kemppainen (@helsinki.fi)
• Kouluttaja: dosentti Jari Ahlberg, EHL Heli Holming

Suu- ja leukakirurgia

• Vastuuhenkilö: professori Risto Kontio (@hus.fi)
• Kouluttajat: professori Pekka Laine,  dosentti Jyrki Törnwall, dosentti Hanna Thorén, LT Patricia Stoor, erikoislääkäri Karri Mesimäki

Terveydenhuolto

• Vastuuhenkilö:prof. Minna Kaila (@helsinki.fi)

Viimeistään saatuasi erikoistumispaikan on hyvä olla yhteydessä erikoisalan vastuuhenkilöön henkilökohtaisen koulutussuunnitelman tekemiseksi. Jokainen erikoistuja vastaa kuitenkin itse opinnoistaan, ja siitä että noudattaa opinto-oppaan vaatimuksia. Erikoistumisen suunnittelu kannattaakin aloittaa opinto-oppaan lukemisesta.

Opinto-oikeus erikoislääkärikoulutukseen tai erikoishammaslääkärikoulutukseen ei vielä takaa koulutusväylän jatkumista ja koulutuksen suorittamista. Erikoishammaslääkärikoulutuksen suorittaminen vaatii jatko-opiskelijalta itsenäistä otetta suunnitelmallisuutta. Jokainen erikoistuja etsii erikoistumispaikat itse. Erikoistumispaikkoihin valitaan kyseisen sairaanhoitopiirin käytänteiden mukaisesti, eikä yliopisto voi osoittaa kenellekään koulutuspaikkaa. Ole siis aktiivinen: ole yhteydessä itse koulutuspaikkoihin ja seuraa ilmoittelua esimerkiksi sanomalehdissä ja alan julkaisuissa, joissa tavallisesti ilmoitetaan hakuun tulevista erikoistumispaikoista.

Ennen varsinaisen erikoistumiskoulutuksen aloittamista hankkimasi työkokemus voidaan tietyin edellytyksin laskea hyväksy erikoistumiseen. Palvelujakson on vastattava suorittamasi erikoislääkärikoulutuksen vaatimuksia, ja sinun tulee osoittaa saavuttaneesi hyväksiluettavan jakson aikana saavuttaneesi opinto-oppaan vaatimukset. Ks. lisää opinto-oppaasta ja kohdasta aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen.

Seuraavat ohjeet koskevat 1.8.2017 alkaen opinto-oikeuden saaneita

Rehtorin on antanut aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) koskevan päätöksen HY/496/00.00.06.00/2017. Päätös on luettavissa Flammasta

Päätös tulee voimaan 1.8.2017 ja koskee 1.8.2017 ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa alkavia tutkinnonsuoritusoikeuksia ja muita opinto-oikeuksia. Ennen 1.8.2017 alkaneita opinto-oikeuksia koskevat 31.7.2020 saakka rehtorin paatös 77/2011 sekä sen nojalla tehdyt tiedekuntien päätökset aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Tutkinto-opiskelijoita, jotka siirtyvät ennen 1.8.2020 rehtorin päättämiin uusiin koulutusohjelmiin, koskee kuitenkin tämä päätös.

Nämä ohjeet koskevat ennen 1.8.2017 alkaneita opinto-oikeuksia.

AHOT-periaatteet lääketieteellisessä tiedekunnassa/erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus (TDKN hyväksynyt 12.5.2015 (E 5 §)

Lääketieteellisen tiedekunnan ammatillisen jatkokoulutuksen (erikoislääkäri-, erikoishammaslääkärikoulutus) aiemmin hankitun osaamisen ja muun koulutuksen hyväksymisessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

1. Hyväksilukemisen yleiset periaatteet

• Kenellä on oikeus hyväksilukemisen/korvaamisen hakemiseen?
  Hyväksilukemista saa hakea erikoistuva lääkäri/hammaslääkäri, jolla on opinto-oikeus Helsingin yliopiston erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärikoulutusohjelmaan.
   
• Hyväksilukemiseen liittyvien käsitteiden määrittely (mm. korvaaminen, sisällyttäminen)
  Korvaaminen = sisällöllinen vastaavuus, aiemmin tehty suoritus korvaa sellaisenaan koulutuksen jonkin osuuden. Esim. aiemmin toisen erikoislääkärikoulutuksen aikana tehty TK- palvelu korvaa seuraavan erikoislääkärikoulutuksen TK-palvelun. Tai aiemman kirurgian alan tutkinnon runkokoulutus korvaa suoraan toisen koulutusohjelman kirurgian runkokoulutuksen.

  Hyväksilukeminen = muussa kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen, joka tulee osoittaa tiedekuntaneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti. Hankittua osaamista verrataan hyväksiluettavaksi esitettävien kokonaisuuksien osaamistavoitteisiin. Osaamisen arvioinnissa voidaan käyttää esim. tenttiä tai esseitä. Jos osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, voidaan hyväksiluku myöntää joko kokonaan tai osittain. Esim. erikoistuja haluaa suorittaa osan koulutukseensa kuuluvasta fysiatrian yliopistosairaalapalvelusta aiemmin tehdyllä muulla palvelulla, esim. työterveyshuollolla, joka ei ole ollut erikoistumispalvelua. Tai erikoistuja haluaa hyväksilukea ulkomailla tekemänsä palvelun neurokirurgiassa osaksi suomalaista neurokirurgian erikoislääkärikoulutusta.

  Sisällyttäminen = muualla suoritettuja opintoja liitetään osaksi koulutusta ”sivuaineina” = reunapalveluina.
   

2. Muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen

• Korvattavat / sisällytettävät opinnot:
  Korvattavat = ne palvelut/muut suoritukset, jotka vastaavat sisällöltään opetussuunnitelmaa. Suoritettu esimerkiksi toisen erikoislääkäritutkinnon/koulutuksen aikana, Helsingin yliopistossa tai muussa yliopistossa.
   
• Aiempaan, samantasoiseen korkeakoulututkintoon sisällytettyjen opintojen hyväksiluvun enimmäislaa- juus ja mahdolliset sisällöt (esim. kieli-, viestintä-, ja menetelmäopinnot tai muut pakolliset opinnot)
  Aiempien opintojen hyväksilukemiseen vaikuttaa EU:n ammattipätevyydestä annettu direktiivi 2005/36/EY, muutettu direktiivillä 2013/55/EU. Direktiivin muutos on astunut voimaan vuoden 2014 alussa. Direktiivin mukaan ”Jäsenvaltiot voivat säätää kansallisessa lainsäädännössään osittaisia, tapauskohtaisesti sovellettavia vapautuksia osasta liitteessä V olevassa 5.1.3. kohdassa lueteltua erikoislääkärin koulutusta, jos kyseinen osa koulutuksesta on jo suoritettu toisen liitteessä V olevassa 5.1.3. kohdassa luetellun erikoistumiskoulutuksen yhteydessä, edellyttäen että ammattihenkilöllä on jo kyseinen ammattipätevyys jossain jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että myönnetty vapautus vastaa enintään puolta kyseisen erikoislääkärin koulutuksen vähimmäiskestosta." Direktiivin siirtymäaika loppuu 18.1.2016.

  Tiedekunta voi antaa tarkennuksia aiempien opintojen hyväksymiseen lainsäädännöstä johtuvista syistä.

  Muilta osin erikoisalan vastuuhenkilö vastaa hyväksiluettavien suoritusten määrästä.

3. Hyväksiluettavien opintojen vanheneminen

Pysyväismääräysten mukaisesti palvelut ja muut suoritukset vanhenevat 10 vuodessa (erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikuulustelu 4 vuodessa). Useamman erikoislääkärikoulutuksen suorittaneiden osalta vastuuhenkilö voi joustavasti päättää runkokoulutuksen vanhenemisesta: niiden erikoistujien osalta, joilla on esim. yleissisätautien koulutus suoritettuna, runkokoulutus voidaan hyväksyä uuteen sisätautien alan koulutukseen (esim. kardiologia) vaikka se olisi yli 10 vuotta vanha. Sama pätee kaikkiin runkokoulutus- aloihin (psykiatria, sisätaudit, kirurgia).

4. Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen

• Todentamismenettelyt ja arviointikäytännöt
  Palvelustodistusten perusteella, mahdollisesti erikoistujan laatima oma selvitys todistuksen lisäksi.
  Vastuuhenkilö voi edellyttää osaamisen todentamiseksi esim. tenttiä tai haastattelua. Tällöin vastuuhenkilö huolehtii käytännön järjestelyistä.
   
• Opiskelijoiden luottamushenkilötyön hyväksilukeminen ja hyväksiluvusta annettavat opintopisteet
  Erikoistuja on voinut saada hallinnon (20 h) koulutukseen 10 h työskentelystä esim. sairaalalääkärien vanhimpana tai työpaikkansa lääkäreiden luottamusmiehenä.

5. Hakumenettely

• Miten ja mistä hyväksilukemista haetaan?
  Hyväksilukua haetaan erikoisalan vastuuhenkilöltä. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan, josta se lähetetään tarkistuksen jälkeen hyväksyntään.
   
• Hakemuksen ja osaamisen osoittamisen kannalta keskeiset asiakirjat (todistukset, muut dokumentit)
  Palvelustodistukset, teoreettisen koulutuksen todistukset, aiemmat tutkintotodistukset.
•  

6. Hyväksilukemispäätös

• Kuka päättää hyväksilukemisesta? 
  Erikoisalan vastuuhenkilö.

  Johtamiskoulutuksen hyväksilukua haetaan professori Minna Kailalta (johtamiskoulutuksen vastuuhenkilöltä).

  Hallinnon (20 h) osalta hyväksilukua haetaan professori Minna Kailalta (johtamiskoulutuksen vastuuhenkilöltä).
   

• Miten päätös annetaan tiedoksi opiskelijalle?
  Päätös annetaan tiedoksi postitse. Opiskelija säilyttää päätöksen itsellään ja esittää hakiessaan todistusta koulutuksen suorittamisesta. Myös tiedekunnan kanslia säilyttää päätöksen opiskelijan tietojen yhteydessä arkistossa.
   
• Muutoksenhakumenettely
  Opiskelija voi hakea oikaisua päätökseen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta yliopistolain (558/2009, 82 §) ja Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (56 §) mukaisesti 14 vrk kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisua haetaan päätöksen antaneelta erikoisalan vastuuhenkilöltä, ja oikaisupyyntö toimitetaan tiedekunnan kansliaan.

  Mikäli oikaisupyynnön hakija on tyytymätön oikaisupyynnön johdosta saamaansa vastaukseen, voi hän edelleen hakea yliopistolain (82 §) ja tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (56 §) mukaisesti oikaisua Helsingin yliopiston tutkinto- oikeusturvalautakunnalta 14 vrk kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Oikaisupyyntö toimitetaan Helsingin yliopiston kirjaamoon ja osoitetaan tutkinto- ja oikeusturvalautakunnalle. Lautakunnan päätökseen ei voi enää hakea muutosta tai valittaa.

Erikoislääkärikoulutukseen sisältyvä yhdeksän kuukauden terveyskeskusjakso

Erikoisalojen koulutukseen sisältyy yhdeksän kuukautta terveyskeskuksessa suoritettua palvelua. Terveyskeskusjakson aikana erikoistuva lääkäri tutustuu monipuolisesti terveyskeskuksen toiminta-alueisiin, jotta hän tulevaisuudessa oman alansa potilaita hoitaessaan tietäisi, mitä perusterveydenhuollossa tehdään ja miten perusterveydenhuolto toimii.

Terveyskeskusjakso suoritetaan lääketieteellisten tiedekuntien tai yleislääketieteen oppialojen hyväksymissä terveyskeskuksissa, jotka täyttävät koulutussopimuksissa määritellyt laatukriteerit. Kunkin tiedekunnan yleislääketieteen oppiala solmii kou­lutussopimukset omalla vastuualueellaan. Helsingin yliopiston hyväksymät koulutusterveyskeskukset löytyvät HUS:n perusterveydenhuollon yksikön sivuilta ja koko maan vastaavat terveyskeskukset Tampereen yliopiston sivuilta

Hyväksytyn koulutuspaikan tulee täyttää laatukriteerit. Kriteerit koskevat erikoistuvia lääkäreitä, joiden opinto-oikeus on myönnetty 31.7.2011 jälkeen ja terveyskeskusjaksoa, joka on aloitettu 31.7.2011 jälkeen. Terveyskeskusjakson hyväksyminen edellyttää opinto-oikeutta joko erikoislääkärikoulutukseen tai yleislääketieteen erityiskoulutukseen. Aiemmin suoritettuihin jaksoihin ei sovelleta edellä mainittuja kriteerejä.

Jakson tavoitteet ja sisältö on esitetty lokikirjassa ja Moodle-oppimisalustalla (https://moodle.helsinki.fi, LOKIKIRJA, YEK-vaiheen ja erikoislääkärikoulutuksen terveyskeskusjakso). Terveyskeskusjakson tulee olla monipuolista ja monipuolisuuden tulee toteutua 9 kuukauden aikana. Lääkärin tulee perehtyä vähintään neljään terveyskeskuksen toiminta-alueeseen, kuten terveyskeskuksen ajanvarausvastaanottoon (vähintään 3 kk), lastenneuvolan sekä äitiysneuvolan toimintaan, kotisairaanhoitoon, päiväpäivystykseen, vuodeosastotoimintaan, mielenterveystyöhön sekä vanhainkodin ja palvelutalon toimintaan. Vuodeosastotoimintaa hyväksytään yhteensä korkeintaan 3 kk. Jakson sisältö ja koulutuksen kriteereiden täyttyminen selvitetään ohjaajan antamalla koulutustodistuksella. Terveyskeskusjaksoa koskevat ohjeet on julkaistu Moodlessa ja samalla sivulla kuin lokikirja.

HUOM! Jos olet saanut opinto-oikeuden erikoislääkärikoulutukseen 31.7.2011 jälkeen ja suorittanut koko terveyskeskuspalvelusi (9kk) 31.7.2011 jälkeen, sinun tulee hakea terveyskeskusjakson hyväksymistä osaksi erikoislääkärikoulutusta heti palvelun suorittamisen jälkeen. Tämä päätös tarvitaan, kun haet todistusta erikoislääkärikoulutuksen suorittamisesta.

Jos opinto-oikeutesi on myönnetty ennen 1.8.2011 tai edes osa suorittamastasi palvelusta on tehty ennen sitä, terveyskeskusjakso hyväksytään varsinaisen todistushaun yhteydessä.

Hakemus löytyy yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osaston sivuilta (kohta erikoislääkärikoulutukseen sisältyvä 9 kk terveyskeskusjakso).

Hakemus liitteineen lähetetään osoitteeseen:

Päätöksen terveyskeskusjakson hyväksymisestä tekee yleislääketieteen oppiala ja hakija saa tiedon tästä hakemuksessa ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen.

Kaikki muut, joilla on osittain tai kokonaan tk-jakso tehty ennen 31.7.2011, hyväksyttävät jakson vasta todistusta haettaessa (valmistumisvaiheessa) eikä heitä koske vaatimus monipuolisesta jaksosta.

Ulkomailla tehtyjä jaksoja voi saada hyväksyttyä enintään 3 kuukautta, mikäli osaamistavoitteet täyttyvät. Ulkomaisen terveyskeskusjakson hyväksymisestä päättää terveyskeskusjakson hyväksyvä vastuuhenkilö. 

Kokonaisuudessaan terveyskeskusjakson suorittamisen ohjeet löytyvät opinto-oppaasta, joten luethan myös sen!

Lisätietoja antaa Professori Kaisu Pitkälä (kaisu.pitkala@helsinki.fi)

Tietyille aloille sisältyy yhteinen runkokoulutus, jonka jälkeen suoritetaan omalta alalta kolmen vuoden eriytyvä koulutus. Näistä löytyy tiedot opinto-oppaasta. Alle on koottu linkit runkokoulutusalojen omista www-sivuista.

Kirurgian runkokoulutus

http://blogs.helsinki.fi/runkokoulutus/

Psykiatrian runkokoulutus

http://blogs.helsinki.fi/psykiatria-erikoistuminen/

Sisätautien runkokoulutus (ei omaa sivustoa), ks. lokikirja kohdasta vastuuhenkilöt ja lokikirjat

Koulutusten järjestäjille:  Helsingin yliopistossa on sähköinen järjestelmä teoreettisten koulutustilaisuuksien hallintaan.  Tilaisuuden järjestäjänä voit syöttää tiedot tilaisuudesta ja hakea vahvistusta tuntimääristä  tarvittavilta erikoisaloilta.  Tällä hetkellä teknisistä syistä johtuen järjestelmän tuottama hyväksyntätulos on kuitenkin tiedusteltava opintotoimistosta erikseen.

HUOM! Teo­reet­ti­sen kurs­si­muo­toi­sen kou­lu­tuk­sen hal­lin­ta­jär­jes­tel­mää (KOPI) uusi­taan par­hail­laan.  Kou­lu­tuk­sia ei voi ha­kea enää pois­tu­vas­sa hal­lin­ta­jär­jes­tel­mäs­sä. 
Kou­lu­tuk­sen hy­väk­syn­tää voi ha­kea ta­kau­tu­vas­ti uu­den jär­jes­tel­män jul­kai­se­mi­sen jäl­keen.  Asias­ta tie­do­te­taan näil­lä si­vuil­la. 

Erikoistuville:  Tällä hetkellä ei hakukoneen kautta teknisten syiden vuoksi pysty hakemaan minkään alan erikoistumiskoulutukseen etukäteen hyväksyttyjä koulutustilaisuuksia.  Voit tarvittaessa olla yhteydessä oman erikoisalasi vastuuhenkilöön mikäli tarvitset etukäteen vahvistusta koulutustilaisuuden sopivuudesta teoreettisiin opintoihisi. Muussa tapauksessa voit hyväksyttää nämä koulutukset erikoistumiseesi siinä vaiheessa kun haet erikoislääkäritodistusta. Tällöin tilaisuuksien osallistumistodistukset ja ohjelma tulee olla liitteenä oikeaksi todistettuina.

Lisätietoja teoreettisesta koulutuksesta löytyy täältä.

Tietoa johtamisopinnoista 10op/30op ja vanhanmallisesta lähijohtajakoulutuksesta löytyy täältä.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen kuuluu valtakunnallinen erikoisalakohtainen kuulustelu, jonka koordinaatiosta vastaa maaliskuusta 2019 alkaen Turun yliopisto. Kuulustelut suoritetaan sähköisesti Examinarium-järjestelmässä.

Tietoa valtakunnallisesta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikuulustelusta ja Examinariumin käytöstä löytyy täältä.

Tietoa Examinarium-järjestelmään ilmoittautumisesta ja tenttipaikan varaamisesta löytyy valtakunnallisen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikuulustelun sivulta.

Lääketieteellisen tiedekunnan järjestämät hammaslääkäreiden kartiokeilatietokonetomografialaitteiden (KKTT) käyttöön liittyvät kuulustelut PÄÄTTYVÄT SYKSYN 2018 JÄLKEEN. 15.12.2018 voimaan astuvan uuden säteilylain (859/2018) perusteella KKTT-toimenpidevastaavan pätevyysvaatimus tulee poistumaan STUK:in säteilyturvallisuusohjeista. Lisätietoa: STUK:in uutiskirje 2-2018. KKTT-koulutusta tulee jatkossa järjestämään esimerkiksi Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia.

Koulutuspaikkarekisteri löytyy tiedekunnan ulkoisilta verkkosivuilta https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/ammatillinen-jatkokoulutus/erikoistumiskoulutus/koulutuspaikkasopimus

Poikkeuspäätökset erikoistumiskoulutuksen "50/50-sääntöön"

Lääkärien ja hammaslääkärien erikoistumiskoulutusta säätelevän asetuksen (56/2015) mukaan vähintään puolet erikoistumiskoulutuksesta on suoritettava yliopistosairaalan ulkopuolella (lukuunottamatta asetuksissa mainittuja erikoisaloja).

Yliopisto voi kuitenkin myöntää erikoisalakohtaisen poikkeuksen yliopistosairaalan ulkopuolella suoritettavan koulutusajan vaatimukseen terveyskeskuksessa suoritettavaa koulutusaikaa lukuun ottamatta, jos keskussairaalat tai muut sairaalat eivät voi osoittaa koulutuspaikkaa kohtuullisen ajan kuluessa. Ennen poikkeuksen myöntämistä yliopiston on pyydettävä asiasta lausunto erikoislääkärikoulutuksen alueelliselta neuvottelukunnalta. Poikkeus voidaan myöntää enintään kolmen vuoden ajaksi.

Poikkeuspäätös tarkoittaa käytännössä sitä, että yliopistosairaalassa suoritettuja palveluja voidaan hyväksi lukea erikoislääkärikoulutukseen enemmän kuin puolet koulutusajasta. Poikkeuspäätöstä voidaan soveltaa erikoistuviin lääkäreihin, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden ennen poikkeuspäätöstä sekä poikkeuspäätöksen aikana opinto-oikeuden saaneisiin. Määräajan jälkeenkin näillä erikoistuvilla lääkäreillä säilyy oikeus suorittaa erikoislääkärikoulutus poikkeuspäätöksen mukaisesti.

Alla olevaan taulukkoon on koottu tiedekuntaneuvoston myöntämät poikkeuspäätökset.

Pysyväismääräykset
Erikoistumiskoulutuksia koskevat pysyväismääräykset ovat Suomen lääketieteellisten tai lääketieteellistä opetusta antavien tiedekuntien yhteisesti sopimia määräyksiä, jotka koskevat kaikkia tiedekuntia, erikoisaloja ja kaikkia erikoistuvia. Pysyväismääräykset sisältävät myös palvelujen hyväksymiseen vaikuttavia ohjeita ja sääntöjä.

Palveluiden hyväksyminen
Palveluja ja niiden hyväksymistä koskevat yksityiskohtaiset määräykset löytyvät yllä mainittujen pysyväismääräysten kohdasta 5.2. (erikoislääkärikoulutus ja erikoishammaslääkärikoulutus). Palveluita koskevat erikoisalakohtaiset koulutusvaatimukset on puolestaan selvitetty koulutusohjelmakuvauksissa. Opinto-oikeuden myöntämispäivämäärä kertoo sen, minkä vuoden vaatimusten mukaan koulutus suoritetaan.

Huom. Palveluita voi hyväksyttää erikoislääkärikoulutukseen LL-tutkinnon jälkeisestä laillistuspäivästä alkaen. Laillistuksen on oltava voimassa koko erikoistumisen ajan.

Huom. Palveluita voidaan hyväksyttää erikoishammaslääkärikoulutukseen HLL-tutkinnon jälkeisestä laillistuspäivästä lähtien kuitenkin ottaen huomioon seuraavan pysyväismääräysten tekstin:

"Ennen erikoistumiskoulutuksen aloittamista suoritettu palvelu voidaan tapauskohtaisesti hyväksilukea koulutukseen kuuluvaksi palveluksi. Päätöksen aikaisempien palveluiden hyväksilukemisesta tekee koulutusohjelman vastuuhenkilö palveluiden sisällön perusteella.

Erikoishammaslääkäritoimikunta on tehnyt periaatepäätöksen 25.2.2009 pidetyssä kokouksessa, ettei kolmen vuoden koulutusohjelmissa erikoistumista edeltävää kahden vuoden palvelusvaatimusta eikä täyslaillistuksen saamiseksi suoritettua yhdeksän (9) kuukauden terveyskeskuspalvelua hyväksilueta koulutukseen. Kuusivuotiseen suu- ja leukakirurgian koulutusohjelmaan voidaan tapauskohtaisesti hyväksyä yhdeksän (9) kuukauden terveyskeskuspalvelu, joka on tehty ennen erikoistumisen aloittamista täyslaillistuksen saamiseksi. Päätöksen palvelun hyväksymisestä tekee koulutusohjelman vastuuhenkilö.”

Palveluajat
Erikoislääkärikoulutus ja erikoishammaslääkärikoulutus suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä. Koulutusohjelman vastuuhenkilön harkinnan mukaan koulutukseen voidaan hyväksyä myös osa-aikaista palvelua, jos osa-aikainen palvelu on viikoittain vähintään 50 % kokoaikaisesta palvelusta (vähintään 18,5 tuntia/viikko). Tällöin koulutusaika vastaavasti pitenee. Osa-aikaisesta palvelusta tulee sopia etukäteen koulutusohjelman vastuuhenkilön kanssa, mikäli yli puolet koulutuksesta suoritetaan osa-aikaisena.

Kahta tai useampaa samalla ajanjaksolla tehtyä palvelujaksoa ei voi yhdistää siten, että ne muodostavat yhteensä 100 % palvelusuhteen. Jos esimerkiksi yksi palvelujakso on samalla ajanjaksolla 60 % kokopäiväisestä palvelusta ja jälkimmäinen 40 % kokopäiväisestä palvelusta, ainoastaan ensimmäinen (eli 50 % kokopäiväisestä palvelusta ylittävä) palvelu hyväksytään. Mikäli palvelujaksot ovat molemmat 50 % ja 50 %, voidaan molemmat palvelujaksot hyväksyä.

Lyhin erikoiskoulutuksesi hyväksyttävä yksittäinen palvelujakso on yksi kuukausi (kalenterikuukausi tai 30 päivää).

Palveluiden laskeminen
Palveluita voidaan laskea hyväksi vain siihen päivämäärään asti, mihin todistus on päivätty. Jos työsuhde on ollut esimerkiksi ajalla 1.1.2010 - 31.3.2010, mutta todistus on päivätty 15.2.2010, lasketaan palveluita tutkintoon hyväksi vain ajalta 1.1.2010 - 15.2.2010
(yhteensä 1 kk 15 pv).

Huom. Palvelustodistuksista tulee aina ilmetä kohta poissaolot ja keskeytykset (vaikka niitä ei olisi).

LASKURI

Laskuri 1) Ajanjakson pituuden laskeminen: laskuri 1 

 Laskuri 2) Palvelujaksojen ja keskeytysten pituudet: laskuri 2 

Näitä laskureita voit käyttää oman kirjanpidon tukena, ja halutessasi liittää ne todistushakemuksen liitteeksi. Todistushakemuslomake pitää siitä huolimatta täyttää. Huomioithan, että laskurit eivät vähennä keskeytyksiä palvelujakson pituudesta, vaan se pitää tehdä itse. Huomioi niissä alla oleva ohjeistus.

Keskeytyksien vaikutus
Kunakin koulutusvuonna (kalenterivuonna) sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä virkavapaudesta, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta tai opintovapaasta tentin lukua varten voidaan lukea koulutukseen yhteensä yksi (1) kuukausi (30 päivää), mikäli virkamääräys on voimassa. Yhteen lapseen liittyvästä äitiys-, isyys- tai vanhempainlomasta voidaan lukea koulutukseen kuitenkin vain kuukausi, vaikka loma/vapaat jakautuisivat eri vuosille. Yksityisasian vuoksi otettu virkavapaus pidentää palvelua virkavapauden ajan.

Keskeytyspäiviksi ei lasketa mm. seuraavia:
1. vuosilomapäivät
2. lomarahapäivät
3. säästövapaat (palkalliset)
4. aktiivivapaat
5. päivystysvapaat
6. täydennyskoulutus (työn edellyttämä, palkallinen)
7. ulkomainen koulutus (palkallinen)

Kun mm. seuraavien päivien yhteenlaskettu määrä ylittää 30 pv kalenterivuodessa, vähennetään ylimenevä aika suoraan palvelusta:
1. sairausloma (palkallinen)
2. tilapäinen hoitovapaa (palkallinen/palkaton)
3. pakottavat perhesyyt
4. äitiysloma, isyysloma, vanhempainvapaa (palkallinen/palkaton)
5. opintovapaalain mukainen opintovapaa
6. opiskelu (palkaton)
7. lukuloma opiskelua varten
8. kertausharjoitukset
9. lomautukset

Huom. Äitiys-, isyys- ja vanhempainlomasta voidaan lukea koulutukseen vain kuukausi, vaikka loma jakautuisi eri vuosille. Kuukausi lasketaan hyväksi siihen koulutusosioon, minkä aikana vapaa on pidetty. Äitiys, isyys- ja vanhempainvapaata ei voi laskea hyväksi tutkintoon, mikäli virkamääräys ei ole ollut voimassa.

Seuraavat päivät vähennetään suoraan palvelusta:
1. yksityisasia (palkaton)
2. virkavapaus/työloma (palkallinen/palkaton)
3. sairasloma (palkaton)
4. hoitovapaa (palkaton)
5. vuorotteluvapaa (palkaton)
6. sopeuttamisvapaa

7. Tieteellinen työ, palkaton - HUOM. Mikäli kyseessä on erikoisalaan liittyvä tutkimustyö, sitä voi kuitenkin hyväksyttää enintään 1 v tutkintoon erikoisalan vastuuhenkilön puollolla. Tutkimustyöstä tulee olla erillinen ohjaajan tm. allekirjoittama selvitys, josta käy ilmi sisältö, ohjaaja ja työhön käytetty aika.

Tutkijana toimiminen (erikoislääkärikoulutus)
Erikoisalan koulutukseen voidaan hyväksyä enintään kuusi kuukautta (6kk) päätoimisena tutkijana toimimista, joka on erikoisalaan liittyvää ja vastuuhenkilön puoltamaa. Tutkimustyö lasketaan siihen koulutusosioon (keskussairaala/yliopistosairaala tai muu yliopistosairaalan ulkopuolella tehty tutkimus, kuten esim. yliopisto), missä tutkimustyö on tosiasiallisesti tehty.

Lisäksi erityisistä syistä, mikäli vastuuhenkilö arvioi tutkimustyön tukevan erikoisalan koulutusta, voidaan tutkimustyötä lisäksi hyväksyä kuusi kuukautta (6kk), mikäli koulutusohjelman kliiniset tavoitteet saavutetaan. Erikoistuvalle lääkärille, joka on hyväksytty tutkijakouluun, voidaan hyväksyä tutkijana toimimisesta eriytyvän-/erikoisalan koulutukseen vastuuhenkilön tekemän koulutussuunnitelman mukaisesti enintään yksi vuosi (1v).

Erikoislääkärikoulutukseen tutkimustyötä voidaan siis hyväksyä korkeintaan yksi vuosi (1v).

Huom. Tutkimuksesta on esitettävä aina erillinen todistus, josta ilmenee ainakin tutkimuksen aihe, tutkimusajanjakso sekä tutkimuksen vastuuhenkilö. Todistus tutkimuksesta liitetään erikoislääkäritodistushakemuksen liitteeksi.

Tutkijana toimiminen (erikoishammaslääkärikoulutus)
Erikoisalan koulutukseen voidaan hyväksyä erityisen pätevästä syystä päätoimisena tutkijana toimimista, mikäli koulutusohjelman kliiniset tavoitteet saavutetaan. Tutkijana toimimista voidaan hyväksyä suu- ja leukakirurgian koulutusohjelmassa enintään puoli vuotta (6kk) ja kolmen vuoden koulutusohjelmissa enintään kolme kuukautta (3kk). Tutkimustyön tulee olla erikoisalaan liittyvää ja vastuuhenkilön puoltamaa. Tutkijana toimiminen ei kuitenkaan korvaa pakollista 9kk terveyskeskuspalvelua eikä yliopistosairaapalvelun minimivaatimusta (12kk).

Ohjeet ja neuvonta

meilahti-specialist@helsinki.fi

• Alan vaihtaminen

Mikäli hakija haluaa vaihtaa erikoisalaa ja/tai vaihtaa yliopistoa, tulee hänen osallistua yhteishakuun. Hakijan tulee luopua vanhasta opinto-oikeudesta siinä vaiheessa, kun hän on suorittanut koejakson ja sen perusteella saa lopullisen 10 vuoden opinto-oikeuden koulutusohjelmaan.

Hakija ei voi hakea uudelleen opinto-oikeutta, joka hänellä on jo voimassa hakuajan alkaessa

Opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi opinto-oikeus yhdelle erikoisalalle, joten vaihtaessasi erikoisalaa sinun tulee luopua aiemmasta. Otathan huomioon, että ns. siirtymäsääntöjä ei ole erikoisalan vaihtamiseen liittyen (pl. johtamiskoulutus, ks. lisää koulutusvaatimuksista). Tämä tarkoittaa sitä, että noudatat niitä uuden opinto-oikeuden mukaisia vaatimuksia, jotka ovat olleet voimassa sen myöntämisen hetkellä.

Esim. Olet saanut opinto-oikeuden geriatriaan 1.1.2010, ja vaihdat yleislääketieteeseen 15.8.2017. Yleislääketieteen osalta noudatat vuoden 2017-2019 opasta ja vaatimuksia, et vuoden 2010.

• Mistä löydän lomakkeet

Kaikki ammatillisen jatkokoulutuksen lomakkeet ovat koottu yhdelle sivulle.

• Mistä löydän opinto-oppaat

Opinto-oppaat ovat Guidessa koulutusohjelmakohtaisten ohjeiden alla. Osa tiedoista on vielä Flammassa sivuston päivittämisen vuoksi. 

• Opinto-oikeudesta luopuminen

Luopuaksesi opinto-oikeudesta, täytä oheinen lomake.

• Miten haen oikaisua

Ammatillista jatkokoulutusta suorittavalla opiskelijalla on oikeus hakea muutosta esim. valtakunnallisen tentin suorituksen arvosteluun tai palveluiden hyväksymistä koskevaan päätökseen. Katso ohjeet Guidesta kohdasta Opiskelijan oikeusturva.

Kysy lisätietoa: meilahti-specialist@helsinki.fi 

• Lukuvuosi-ilmoittautuminen

Ammatillista jatkokoulutusta suorittavan tulee ilmoittautua joka lukuvuosi läsnä- tai poissaolevaksi aina kun hän suorittaa erikoistumiseen kuuluvia opintoja (palvelujaksot, teoreettinen koulutus, lähijohtajakoulutus, tentti). Lisätietoa Guidesta kohdasta lukuvuosi-ilmoittautuminen.

• Käyttäjätunnukset

Läsnäoleva ammatillista jatkokoulutusta suorittava opiskelija saa Helsingin yliopiston käyttäjätunnukset. Ne tulee aktivoida itse, esim. verkkopankkitunnuksilla. Ks. lisätietoa Guidesta kohdasta IT-käyttöluvat.

• Kuinka suunnittelen erikoistumiseni

Jokainen erikoistuja on vastuussa omista opinnoistaan ja oppimisestaan. Ks. lisätietoja kohdasta erikoistumisen suunnittelu.