Esitarkastajien valinta ja tehtävät

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.

Tästä ohjeesta löydät tietoa siitä, millaisia kriteerejä esitarkastajia nimettäessä käytetään, mikä on esitarkastajien tehtävä ja miten esitarkastajat antavat lausuntonsa. Esitarkastajia koskevat ohjeet ja linjaukset perustuvat rehtorin päätökseen 498/2017 (Väitöskirjan esitarkastus ja hyväksyminen sekä väitöskirjan yleiset kriteerit).

Esitarkastajien valinta

Esitarkastajien valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota paitsi henkilöiden asiantuntemukseen, myös heidän esteettömyyteensä. Esitarkastajat valitaan aina väittelijän kotitiedekunnan ulkopuolelta ja heidän tulee olla pääsääntöisesti myös Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Kotitiedekunnan dosentti on mahdollista nimittää esitarkastajaksi, mikäli tämä työskentelee tiedekunnan ulkopuolella.

Esitarkastaja, vastaväittäjä tai arvosanalautakunnan jäsen ei saa olla väittelijään tai väitöskirjaan tai johonkuhun muuhun asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi.

Esitarkastajana, vastaväittäjänä tai arvosanalautakunnan jäsenenä ei siten voi toimia esimerkiksi:

  • henkilö, joka on kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjan osajulkaisussa,
  • henkilö, jolla on käynnissä olevaa tai väitöskirjaprojektin aikaista tutkimusyhteistyötä väittelijän kanssa,
  • henkilö, jolla on läheistä tutkimusyhteistyötä väitöskirjatyön ohjaajan kanssa väitöskirjan tarkastusta edeltäneen kolmen vuoden ajalta,
  • väittelijän lähisukulainen,
  • väittelijän tai ohjaajan lähiesihenkilö tai -alainen tai
  • väitöskirjan seurantaryhmän jäsen.

Väittelijällä on oikeus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. Mikäli joku sinulle ehdotetuista esitarkastajista on mielestäsi esteellinen, on tärkeää, että ilmoitat tästä mahdollisimman pian kotitiedekuntasi jatko-opintopalveluihin sekä ohjaajallesi ja vastuuhenkilöllesi, jotta ohjaajasi tai vastuuhenkilösi voi etsiä tilalle jonkun muun. Mikäli olet epävarma siitä, onko ehdotettu esitarkastaja esteellinen, kysy varmistusta tiedekuntasi jatko-opintopalveluista.

HUOM! 22.3.2022 alkaen Yliopisto ei suosittele hyödyntämään tieteellisinä asiantuntijoina venäläisissä tai valkovenäläisissä yliopistoissa parhaillaan työskenteleviä henkilöitä tai pyytämään heitä vastaväittäjiksi tai esitarkastajiksi. Lisätietoa Helsingin yliopiston ajankohtaisista uutisista koskien Ukrainan sotaa.

Esitarkastajien tehtävä

Väitöskirjan esitarkastajien tehtävänä on todeta käsikirjoituksen ansiot, tarvittaessa esittää tekijälle korjauksia ja parannusehdotuksia sekä ehdottaa tiedekunnalle perustellussa kirjallisessa lausunnossa joko väittelyluvan myöntämistä tai käsikirjoituksen hylkäämistä. Joissakin tiedekunnissa esitarkastajat voivat edellyttää käsikirjoitukseen korjauksia jo ennen lausunnon antamista. Tällaisessa tilanteessa väittelijä saa tiedekuntansa jatko-opintopalveluista tarkemmat ohjeet siitä, kuinka toimia.

Halutessaan tarkastajat voivat myös antaa yhden, yhteisen lausunnon.

Lausunnossaan esitarkastaja voi yleisellä tasolla tuoda esiin vaatimansa korjaukset ja lisäykset. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta esitarkastajien lausuntojen perusteella.

Mikäli esitarkastajat eivät työssä havaittujen vakavien puutteiden tai virheiden vuoksi voi antaa myöntävää lausuntoa tai he ovat keskenään erimielisiä työn tasosta, esitarkastusmenettely raukeaa. Rauennut esitarkastus tuodaan tiedekuntaneuvoston tietoon esimerkiksi ilmoitusasiana.

Väittelijä saa lausunnot tietoonsa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta ja hänellä on halutessaan oikeus esittää niistä kirjallinen vastine.

Esitarkastuslausunto

Esitarkastajat antavat yhdessä tai erikseen tiedekunnalle lausuntonsa, jossa he joko

  • puoltavat väitösluvan myöntämistä käsikirjoitukselle nykyasussaan tai pienin, ohjaajan hyväksyttävissä olevin korjauksin, tai
  • toteavat käsikirjoituksen puutteet siinä määrin vakaviksi, ettei väittelylupaa ole mahdollista puoltaa.

Väittelijä saa lausunnot tietoonsa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Väittelijällä on halutessaan oikeus esittää niistä kirjallinen vastine, mikäli hän katsoo, että lausunnoissa on merkittävästi esitetty aiheetonta kritiikkiä ja hän haluaa tuoda eriävän mielipiteensä julkiseen tietoon.

Lausunnot liitetään tiedekuntaneuvoston sen kokouksen pöytäkirjaan, jossa väittelylupa myönnetään, ja ne ovat sen jälkeen julkisia asiakirjoja.