Usein kysytyt kysymykset harjoittelusta

Alta löydät lyhyet yleisohjeet harjoitteluun etenemisjärjestykseen liittyen. Tämä ohje ei koske opetusharjoittelua, ks. kasvatustieteellisen tiedekunnan ohjeet sekä koulutusohjelmasi ohjeet.

1. Tutustu oman koulutusohjelmasi harjoitteluohjeisiin. 
2. Hae harjoittelupaikkaa. Katso ohjeet.
3. Kun harjoittelupaikka on löytynyt, hoida työsopimus kuntoon. Varmista myös koulutusohjelmasi harjoitteluvastaavalta, jonka tiedot löydät Sisusta, että harjoittelupaikka on opintoihisi sopiva.
4. Jos harjoittelun työnantaja edellyttää harjoittelijalta yliopiston tukea, hae sitä ohjeistuksen mukaisesti. Katso ohjeet harjoittelusopimusta varten.
5. Valmistaudu harjoitteluun huolellisesti ja hyödynnä harjoittelusi oppimiskokemuksena. Katso vinkkejä.
6. Suoritusmerkinnän saamiseksi harjoittelusta on yleensä laadittava raportti. Raportoinnista saat lisätietoa koulutusohjelmasi ohjeesta tai harjoittelun vastuuhenkilöltä. Muista pyytää harjoittelustasi myös työtodistus! 
7. Lue ohjeet miten toimia harjoittelun jälkeen.

Mistä tiedän, kuuluuko harjoittelu opintoihini?

Kaikkiin Helsingin yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin kuuluu pakollista tai vapaaehtoista harjoittelua.

Huom! Kaikkiin harjoittelun opintojaksoihin ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää yliopiston harjoittelutukea.

Katso koulutusohjelmasi harjoitteluohjeet sekä lista tuetun harjoittelun opintojaksoista.

Voiko harjoittelun korvata aiemmin hankitulla työkokemuksella?

Voi. Tarkista ohjeet tähän omasta ohjelmastasi. Huomio kuitenkin, että jos hyväksiluet työkokemusta käyttäen tuetun harjoittelun kurssin, et voi enää myöhemmin hakea harjoittelutukea toiseen harjoitteluun.

Voiko opintoon kuuluvan pakollisen harjoittelun suorittaa palkattomana?

Harjoittelu voi olla myös palkaton, joten saat siitä opintopisteet normaaliin tapaan. Yliopisto ei kuitenkaan suosittele palkattoman harjoittelun tekoa.

Entä jos en saa harjoittelupaikkaa, mutta tutkintooni kuulu pakollinen harjoittelu?

Voit sopia harjoittelujakson suorittamisesta oman ohjelmasi harjoittelusta vastaavan opettajan kanssa. Opintojakson pystyy yleensä suorittamaan myös muulla tapaa.

Millaiset työpaikat sopivat harjoitteluun?

Harjoittelupaikka voi olla yrityksessä, valtiolla, kunnassa, järjestössä, yhdistyksessä, säätiössä tai osuuskunnassa joko Suomessa tai ulkomailla. Yliopiston tukeman harjoittelun työnantaja ei voi olla yksityishenkilö.

Tietoa omalle alallesi tyypillisistä harjoittelupaikoista saat Koulutusohjelmasi harjoitteluohjeet –sivulta tai ohjelmasi koulutussuunnittelijalta ja harjoittelujakson vastuuopettajalta.

Mistä voin löytää harjoittelupaikan?

Avoimia harjoittelupaikkoja voit löytää monista työnhakuportaaleista.

Muista myös piilotyöpaikat! Harjoittelupaikka voi usein löytyä oman aktiivisuuden kautta. Ota siis selvää sinua kiinnostavista työnantajista ja ole heihin rohkeasti yhteydessä.

Lisätietoa löydät myös sivulta Avoimet työ- ja harjoittelupaikat.

Harjoittelutuen myöntämisen kriteerit löydät sivulta Harjoittelun palkkaus ja rahoitus.

Miten harjoittelutuki toimii?

Yliopiston harjoittelutuki on tarkoitettu auttamaan harjoittelupaikan löytämisessä opiskelijoita, joilta työharjoittelu vielä puuttuu. Tukea ei makseta suoraan opiskelijalle, vaan tuella katetaan osa kuluista, joita työnantajalle aiheutuu harjoittelijan palkkaamisesta. Harjoittelun päätyttyä työnantaja laskuttaa harjoittelutuen yliopistolta harjoittelusta laaditun sopimuksen mukaisesti. Harjoittelutukisumma on 1800 euroa/opiskelija harjoittelua kohden.

Minkä mittainen tuetun harjoittelun tulee olla?

Vähimmäispituus on aina vähintään kahta kokoaikaisena työskenneltyä kuukautta vastaava työmäärä. Harjoittelun maksimikesto on kuusi kuukautta kokoaikatyötä, ja osa-aikaisessa harjoittelussa kuutta kuukautta vastaava työmäärä.

Voiko harjoittelu olla osa-aikainen?

Kyllä, harjoittelun voi suorittaa myös osa-aikaisesti työskentelemällä. Varmistathan kuitenkin, että harjoittelulle asetettu minimikesto tulee täyteen. Jos harjoittelun minimikesto on kaksi kuukautta kokoaikaista työtä, tulee vaatimuksen täyttyä myös osa-aikaisesti työskennellessä. Tämä ratkeaa helpoiten harjoittelun kokonaiskestoa pidentämällä. Esimerkiksi 50% työajalla harjoittelun tulee kestää vähintään neljä kuukautta, jos harjoittelun minimikestoksi on asetettu kaksi kuukautta kokoaikaista työtä.

Voinko tehdä maisterintutkielmaa osana tuettua harjoittelua?

Ei, tutkielmaan liittyvien tehtävien ei katsota täyttävän tuetun harjoittelun kriteerejä. Tuettu harjoittelu ei voi sisältää tutkielman tekemistä, vaan sen täytyy olla itsenäinen opintosuoritus.

Voinko saada harjoittelutukea, vaikka työnantaja ei maksa minulle palkkaa?

Et, sillä yliopiston harjoittelutuen saaminen edellyttää, että työnantaja maksaa opiskelijalle vähintään Kelan määrittämän minimipalkan mukaista kuukausipalkkaa jokaiselta harjoittelukuukaudelta (1 331 €/kk vuonna 2023). Tukea ei makseta suoraan opiskelijalle, vaan työnantaja laskuttaa sen yliopistolta harjoittelun päätyttyä. Tuella siis katetaan osa kuluista, joita työnantajalle aiheutuu harjoittelijan palkkaamisesta.

Ulkomailla tehtävään palkattomaan harjoitteluun voi joissain tapauksissa hakea Erasmus-harjoittelutukea tai kansainvälisen harjoittelun matka-apurahaa.

Milloin voin hakea harjoittelutukea?

Voit hakea harjoittelutukea, kun olet ensin löytänyt harjoittelupaikan, joka edellyttää tukea harjoittelijan palkkaamiseksi. Tuen hakua ei ole rajoitettu määrättyyn hakuaikaan, vaan tukea voi hakea läpi vuoden. Tarkista kuitenkin koulutusohjelmastasi, missä vaiheessa opintoja voit suorittaa tuetun harjoittelun.

Tarkista ennen tuen hakemista, että täytät hakukriteerit.

Kuinka nopeasti harjoittelutukihakemukset käsitellään?

Päätös tuen myöntämisestä toimitetaan noin viikon sisällä.

Voinko hakea harjoittelutukea, jos olen jo saanut tuetun harjoittelun opintojaksosta opintopisteet?

Jos olet jo suorittanut tutkintosi tuetun harjoittelun kurssin, et voi enää hakea tukea riippumatta siitä, oletko käyttänyt tuen aikaisemmin.

Voinko kandiopintojani viimeistelevänä opiskelijana hakea jo tukea maisterivaiheen harjoitteluun?

Opiskelijan on oltava joko valmistunut alemmasta korkeakoulututkinnosta tai jättänyt tutkintotodistuspyynnön Sisussa voidakseen hakea maisterivaiheen tukea. Jälkimmäisessä tapauksessa tutkintotodistuspyynnöstä on toimitettava kuvakaappaus tukihakemuksen kanssa samanaikaisesti, jotta hakemus voidaan ottaa käsittelyyn.  

Miten toimin, kun työnantaja haluaa tiedon harjoittelutuesta jo harjoittelupaikkaa haettaessa?

Jos työnantaja haluaa jo harjoitteluhakemukseen tiedon, onko sinulla käytettävissäsi yliopiston harjoittelutuki, tarkista itse, täytätkö Harjoittelun palkkaus ja rahoitus -ohjeessa luetellut harjoittelutuen hakukelpoisuuskriteerit opiskelijalle. Jos täytät kriteerit, voit kertoa hakemuksessasi, että olet oikeutettu yliopiston harjoittelutukeen. Jos olet epävarma, täytätkö harjoittelutuen hakukriteerit, voit varmistaa asian urapalveluista sähköpostitse osoitteesta traineeships@helsinki.fi.

Ulkoasiainhallinnon (ulkoministeriö ja Suomen edustustot ulkomailla) harjoittelupaikkoja hakeville opiskelijoille voimme tehdä opiskelijan pyynnöstä ennakkovahvistuksen oikeudesta harjoittelutukeen. Vahvistus voidaan tehdä opiskelijoille, jotka on kutsuttu haastatteluun ja jotka täyttävät harjoittelutuen hakukelpoisuuskriteerit. Voit pyytää vahvistuksen urapalveluista sähköpostitse osoitteesta traineeships@helsinki.fi. Kerro viestissäsi, mitä paikkaa aiot hakea. Ennakkovahvistuksia harjoittelutuesta tehdään pelkästään ulkoasiainhallinnon harjoittelupaikkoihin.

Jos tulet valituksi harjoittelupaikkaan, joka edellyttää yliopiston harjoittelutuen, tee vielä varsinainen harjoittelutukihakemus e-lomakkeella.

Koulutusohjelmassani harjoittelun vähimmäispituus on yksi kuukausi. Voinko saada siihen yliopiston harjoittelutuen?

Vaikka voit saada opintopisteet lyhyemmästä harjoittelusta, tuen myöntämisen kriteeri on, että harjoittelu vastaa vähintään 2 kuukauden kokoaikaista työssäoloa.

Mistä tiedän, mikä on kokoaikaisen työskentelyn päivä- tai viikkokohtainen työaika harjoittelupaikassani?

Kokoaikainen työaika määrittyy työnantajan seuraaman työehtosopimuksen mukaan. Yleensä viikkotyöaika asettuu 35-40 tunnin välille. Mikäli työehtosopimusta ei ole, voi harjoittelijan säännöllinen työaika olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Ota huomioon, tuetun harjoittelun keston tulee olla vähintään kahta kokoaikaista kuukautta vastaavan ajanjakson verran. Osa-aikaisuus siis pidentää aina harjoittelun kestoa.

Millaisia oikeuksia minulla on työntekijänä harjoittelun aikana?

Harjoittelijaan sovelletaan samaa virka- tai työehtosopimusta kuin muihinkin harjoittelupaikassa työskenteleviin työntekijöihin. Harjoittelija noudattaa samaa työaikaa kuin muutkin samassa työyksikössä vastaavaa työtä tekevät. Harjoittelijan vuosilomaoikeus määräytyy vuosilomalain sekä harjoittelupaikkaa velvoittavan virka- tai työehtosopimuksen mukaan.

Voiko yliopiston harjoittelutuen saada myös ulkomailla tehtävään harjoitteluun?

Kyllä, harjoittelutuen voi käyttää joko ulkomailla tai Suomessa suoritettavaan harjoitteluun. Ulkomailla suoritettavaan harjoitteluun on olemassa myös muita vaihtoehtoisia tukimuotoja.

Mitä muita rahoitusmahdollisuuksia ulkomaan harjoitteluihin on tarjolla?

Kansainvälistä harjoittelua varten voit hakea joko Erasmus-harjoittelutukea, kansainvälisen harjoittelun apurahaa tai yliopiston harjoittelutukea. Lue lisää ulkomaan harjoittelujen rahoitusmahdollisuuksista sivulta Hae harjoitteluun ulkomaille.

Harjoitteluni kohdemaan palkkatasoa on huomattavasti matalampi kuin Suomessa. Onko palkan silti oltava vähintään Kelan vähimmäispalkan mukainen voidakseni saada harjoittelutuen?

Kyllä, tuetun harjoittelun palkkakriteeri on sama riippumatta missä maassa suoritat harjoittelun.

Minkälaisia vaihtoehtoja ulkomailla suoritettavaan harjoitteluun on olemassa?

Lisätietoa harjoittelupaikan löytämiseen ulkomailla on koottu sivulle Hae harjoitteluun ulkomaille.

Voinko hakea Erasmus-harjoittelutukea ulkomaille, vaikka olisin saanut yliopiston harjoittelutuen aiemmin?

Kyllä voit, kunhan haet tukea eri harjoitteluihin. Voit siis saada samaan harjoitteluun vain yhtä rahoitusta kerrallaan Helsingin yliopistosta. Samanaikaisesti ei voi myöskään saada rahoitusta OPH:n kautta. Harjoittelu täytyy myös aina voida sijoittaa tutkintoon.

Mitä käy, jos harjoittelu jää kesken? Voiko harjoittelusta silti saada opintopisteitä?

Harjoittelun opintojakson hyväksymisestä päätetään aina koulutusohjelmassa, joten harjoittelun keskeytyessä olethan yhteydessä harjoittelujaksosi vastuuopettajaan.

Jos olet saanut yliopiston harjoittelutuen keskeytyneeseen harjoitteluun, olethan välittömästi myös yhteydessä urapalveluihin (traineeships@helsinki.fi).

Mitä jos työtehtävät eivät vastaa sovittua tai harjoittelun ohjaus on puutteellista? 

Ota asia esille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa harjoittelun ohjaajan tai esihenkilön kanssa. Heti harjoittelun alussa tulisi sopia niin työtehtävistä, aikatauluista kuin perehdytyksestä ja ohjauksesta. Näin harjoittelun tavoitteet olisivat mahdollisimman selkeät ja kommunikaatio avointa. Myös opiskelijan itsensä kannattaa olla aktiivinen riittävän ohjauksen, sopivan työtaakan ja harjoittelun mielekkyyden takaamiseksi. 

Urapalvelut järjestää myös joka lukukausi työpajoja harjoittelun aloittaville opiskelijoille, joissa käsittelemme mm. mahdollisia ongelmatilanteita, joita työharjoittelussa voi tulla eteen. 

Mitä jos koen harjoittelun aikana epäasiallista kohtelua? 

Epäasiallinen kohtelu tai häirintä harjoittelun aikana ei ole hyväksyttävää. Jos joudut harjoittelujaksosi aikana epäasiallisen kohtelun tai häirinnän kohteeksi, voit olla yhteydessä näihin tahoihin:

• yliopiston urapalvelut (traineeships@helsinki.fi)
• HYY:n häirintäyhdyshenkilöt 
• yliopiston häirintäyhdyshenkilöt 
• YTHS
• Nyyti ry  

Keneen voin olla yhteydessä, jos törmään muihin epäkohtiin harjoittelun aikana? 

Koska yliopiston tukemien harjoittelujen kohdalla yliopisto ja työnantaja solmivat sopimuksen harjoittelun ehdoista, urapalveluiden on helpompi puuttua epäkohtiin tuettujen harjoittelujen kohdalla. Urapalveluiden harjoitteluvastaaviin voi olla yhteydessä myös muiden harjoitteluiden osalta. Kuitenkin esimerkiksi työsuhteen ehtoja koskevien epäselvyyksien kohdalla opiskelijan kannattaa olla yhteydessä omaan ammattiliittoon tai tarvittaessa oikeusapua tarjoaviin tahoihin. Apua ja vertaistukea voi kysellä myös oman koulutusohjelman henkilökunnalta tai opiskelijajärjestöjen työelämävastaavilta. 

Miten voin tuoda esille jaksamiseen tai mielenterveyteen liittyviä haasteita työhaastattelussa tai harjoittelun alettua? 

Voit itse päättää, mitä ja kuinka paljon haluat kertoa omasta terveydentilastasi harjoitteluohjaajalle. On hyvä ottaa huomioon, että olennaista ei ole niinkään esimerkiksi diagnoosi, vaan se, miten terveydentila voi vaikuttaa harjoittelun sujumiseen. 

Jos terveydentila vaikuttaa tai olet huolissasi siitä, että se saattaa vaikuttaa harjoitteluun, jotakin on yleensä hyvä kertoa sen verran kuin se on harjoittelun kannalta olennaista. Tämä usein helpottaa myös omaa oloa, kun asioita ei tarvitse yrittää peitellä. Mitään ei kuitenkaan ole välttämätöntä kertoa. 

Keskustelua voi helpottaa, jos olet jo miettinyt, miten sinua voitaisiin tukea harjoittelussa pärjäämisessä. Esimerkiksi ehdotus osa-aikaisesta työskentelystä on konkreettinen asia, jota voit ehdottaa työtaakan keventämiseksi.

Miksi minun kannattaa aloittaa urasuunnittelu ja harjoittelumahdollisuuksien kartoittaminen jo opintojeni alkuvaiheessa? 

Kun aloitat harjoittelun ja urasuunnittelun opintojesi alussa, ehdit hyödyntää kattavasti urapalveluiden ja yliopiston muiden toimijoiden palveluja. Harjoittelun ajoittaminen ja mahduttaminen osaksi tutkintoa vaatii myös ennakointia ja hyvää suunnittelua. Voit hyödyntää suunnittelussa mm.

• harjoitteluinfoja
• Opiskelijan ohjeiden materiaaleja
• asiantuntijoiden suunnitteluapua
• työnhaku- ja harjoitteluneuvontaa
• työpajoja
• työelämätilaisuuksia
• harjoittelutukea ja
• ryhmämentorointiohjelmia

Löydät lisätietoa näistä palveluista selaamalla Opiskelijan ohjeiden teemoja Harjoittelu sekä Työ ja ura; erityisesti Urapalvelut-sivu kannattaa ottaa seurantaan.

Jos olet kiinnostunut yrittäjyydestä, muista myös erilaiset hautomo- ja haasteohjelmat, joita järjestävät mm. Helsinki incubators ja Helsinki Think Company. 

Mistä lähteä liikkeelle harjoittelun suorittamisen suunnittelemisessa?

Tutustu ensimmäisenä oman ohjelman harjoitteluohjeisiin. Niissä kerrotaan usein, mihin opintojen vaiheeseen harjoittelu kannattaa sijoittaa. Samoin ohjeissa tai Sisun opintojakson kuvauksessa tulisi olla maininta siitä, kuinka laaja (opintopisteiden ja pituuden osalta) harjoittelu on, ja mitä tehtäviä opintojakson suorittamiseen kuuluu. 

Panosta myös itsetuntemukseen, kuten motivaation, tavoitteiden ja osaamisen kirkastamiseen ja sanoittamiseen.

Tietoa omalle alallesi tyypillisistä harjoittelupaikoista saat Koulutusohjelmasi harjoitteluohjeet –sivulta tai ohjelmasi koulutussuunnittelijalta ja harjoittelujakson vastuuopettajalta.

Voiko harjoittelun korvata aiemmin hankitulla työkokemuksella?

Yleensä voi. Tarkista ohjeet tähän omasta ohjelmastasi. Jos haluat hakea tutkintosi aikana yliopiston harjoittelutukea (tai säilyttää ainakin mahdollisuuden siihen), aiempaa työkokemusta ei kannata hyväksilukea heti opintojen alussa. Jos hyväksiluet työkokemusta käyttäen tuetun harjoittelun kurssin, et voi enää myöhemmin hakea harjoittelutukea toiseen tämänhetkisen tutkintosi (esim. kandidaatin tutkinnon) aikaiseen harjoitteluun. Lue siis harjoittelutuen kriteeristö tarkasti läpi ennen työkokemuksen hyväksilukua.

Pedagogiset opinnot eivät ole esteenä harjoittelutuen myöntämiselle, jos opintoihisi kuuluu myös tuetun harjoittelun kurssi. Voit tarkistaa omasta koulutusohjelmastasi, mahtuuko tutkintoosi pedagogisten opintojen lisäksi valinnaisen harjoittelun kurssi.