Väitöskirjan artikkeleiden on pääsääntöisesti oltava julkaistuja korkeatasoisissa kansainvälisissä vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä sarjoissa tai aikakauslehdissä, tai korkeintaan yhtä lukuun ottamatta oltava julkaistavaksi hyväksyttyjä. Yksi osajulkaisuista voi olla alkuperäisjulkaisuun verrattava systemoitu katsaus.
Väitöskirjatyötekijän on oltava tarkka open access -lehtien suhteen, sillä kyseenalaisiksi luokiteltuja julkaisufoorumeita (ns. predator journals, "saalistajalehdet") ei hyväksytä väitöskirjan osatöiksi. Apuna kyseenalaisten julkaisujen tunnistamiseen toimii esimerkiksi vuosittain päivitettävä Beall's list. (Jos linkki ei toimi, löydät listan helposti myös hakukoneella). Tarkempia ohjeita julkaisufoorumin valinnasta alempana.
Jos väitöskirjan yhteenveto-osassa käytetään uudelleen taulukoita, kuvia tai kuvaajia väittelijän alkuperäisjulkaisuista, on väittelijän vastuulla varmistaa julkaisun kustantajalta oikeudet niiden esittämiseen osana väitöskirjaa. Monet kustantajat ilmoittavat sivuillaan, että sallivat niiden käytön opinnäytetöissä. Uudelleen käytetyn taulukon, kuvan tai kuvaajan kuvatekstissä tulee esittää maininta, että kustantaja sallii niiden käytön tai että lupa on varmistettu kustantajalta seuraavasti: ”Reproduced with permission from …” ja viite alkuperäisjulkaisuun. Väitöskirjan loppuun liitettävien alkuperäisjulkaisujen osalta ei ole ollut tapana pyytää erillistä uudelleenpainatuslupaa, koska ne esitetään alkuperäisessä muodossaan.
Yhteenveto-osassa väitöskirjan tekijä voi esittää myös julkaisemattomia tuloksia. Tällöin niihin on viitattava asianmukaisesti ("N. N. et al. unpublished results"). Päällekkäisjulkaisemisen välttämiseksi ei julkaisemattomia tuloksia tule kuitenkaan liittää itsenäisen osatyön laajuisena yhteenveto-osaan, mikäli tämä "osatyö" on tarkoitus myöhemmin lähettää julkaistavaksi.
Monografia- ja artikkeliväitöskirjaan sisältyvät osat
- Sisällysluettelo (sivunumerointi mukana!)
- Artikkeliväitöskirjassa liitteenä osajulkaisut.
- Kirjallisuusluettelo.
- Yhteenveto ja johtopäätökset.
- Yleispohdinta, jossa omia tutkimustuloksia verrataan kriittisesti aiempaan tutkimukseen.
- Oman tutkimuksen tulokset ja niiden pohdinta.
- Selvitys käytetystä aineistosta ja menetelmistä. Aineisto ja menetelmät on esitettävä kirjallisessa muodossa, lisäksi voi käyttää metoditaulukkoa.
- Tutkimuksen kysymyksenasettelu.
- Analyyttinen kirjallisuuskatsaus, josta selviää käsiteltävänä olevan aiheen tietouden kehitys ja nykytila.
- Johdanto
- Tiivistelmä "abstract", joka on noin puolentoista sivun pituinen selvitys väitöskirjatyöstä ja sen tärkeimmistä tuloksista. Se sisältää seuraavat asiat: tavoitteet, päämenetelmät, saavutetut tulokset sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset. Tiivistelmä tulee tehdä sekä englanniksi että suomeksi/ruotsiksi.
- Lyhenneluettelo
- Artikkeliväitöskirjassa on luettelo julkaisuista, joista se koostuu.
Väitöskirjan (sisä)kansilehdellä ilmoitetaan
- väitöskirjan nimi
- kirjoittajan nimi
- se että kyseessä on väitöskirja
- painatusluvan myöntänyt tiedekunta
- tutkimuksen tekopaikka tai -paikat
- tohtoriohjelma
- kirjapaino
- painatuspaikka
- painatusvuosi
- ISBN-numero
- työnohjaajien nimet
- asiantuntijoiden nimet
- lauseke: The Faculty of Medicine uses the Urkund system (plagiarism recognition) to examine all doctoral dissertations.
Väitöskirjan kannen visuaalinen ilme riippuu julkaisusarjasta. Kaikkia Helsingin yliopiston väittelijöitä suositellaan julkaisemaan Helsingin yliopiston tutkijakoulun uudessa julkaisusarjassa ”Dissertationes Universitatis Helsingiensis”. Lisätietoa kansista, ISBN-numeroista sekä julkaisusarjasta löydät yleisistä julkaisemista koskevista ohjeista.
Väitöskirjan kirjallisuusviittauksien ja kirjallisuusluettelon merkintätavat
Tekstissä kirjallisuusviittauksina käytetään numerointia, jolloin lähdeluettelo on numerojärjestyksessä TAI tekstissä kirjallisuusviittauksina käytetään tekijän nimeä ja vuosilukua, jolloin lähdeluettelo on aakkosjärjestyksessä. Kirjallisuusluettelossa artikkeleista mainitaan kaikki kirjoittajat, artikkelin otsikko ja lehden nimi. Aikakauslehdistä käytetään Index Medicus -luettelon lyhennyksiä. Lehden nimen jälkeen ilmoitetaan volyymi, artikkelin alku- ja loppusivu sekä julkaisuvuosi. Monografioihin ja kirjoihin viitattaessa ilmoitetaan kirjan nimi, tekijä tai toimittaja, kustantaja, ilmestymispaikka ja -vuosi sekä viitteen alku- ja loppusivu.
Alkuperäisen tutkimusmateriaalin säilyttäminen
Väitöskirjaan liittyvät alkuperäiset tutkimustulokset on tallennettava ainakin niin kauan kuin väitöskirja-asian käsittely tiedekunnassa on ratkaisematta. Ne on esitettävä vaadittaessa tiedekunnalle tai tiedekunnan määräämille asiantuntijoille. Tämä ohje koskee tutkimusmateriaalin säilyttämistä väitöskirjan tarkastusprosessin aikana tiedekunnassa. Muilta osin tutkimusmateriaalin säilyttämistä koskevien säädösten noudattaminen on tutkijan vastuulla.
Julkaisufoorumin valinta
Tiedekunta suosittelee valitsemaan JUFO-luokitettuja lehtiä (JUFO-luokat 1-3). Tällöin julkaisufoorumi on suurella todennäköisyydellä tieteellisesti ja eettisesti hyväksyttävä. Lista JUFO-luokitetuista lehdistä. Toinen tapa arvioida julkaisufoorumin taso, on tarkistaa, onko se listattu Medlineen, Web of Scienceen ja Pubmediin. Tiedekuntaneuvosto on kokouksessaan 16.5.2023 päättänyt, että jos JUFO pudottaa lehden nollaluokkaan, lehti katsotaan tiedekunnassa predator-lehdeksi joko seuraavan kalenterivuoden alusta, jos pudotus tapahtuu kesken kalenterivuoden tai pudottamisen alusta, jos pudotus tapahtuu 1. tammikuuta. Tämän jälkeen kyseisiin lehteen submittoituja uusia artikkeleita ei hyväksytä lääketieteellisen tiedekunnan väitöskirjoihin.
Aivan uusia lehtiä ei ole JUFO:ssa arvioitu, eikä aina myöskään ehditty indeksoimaan Medlineen, PubMed:iin tai Web of Scienceen. Uusia julkaisusarjoja arvioitaessa kustantajan arvovaltaisuudella on suuri merkitys. Jos kustantaja on arvovaltainen ja tunnustettu tiedeseura tai tunnettu tiedekustantaja, niin voi olettaa, että kyseessä on asianmukainen uusi julkaisufoorumi esim. tunnetun lehden "open access”-versio.
Tiedekunta varoittaa tieteellisesti kelvottomista lehdistä (predator journals) Väitöskirjan tekijän ja ohjaajan on oltava tarkka julkaisufoorumin suhteen, sillä kyseenalaisiksi luokiteltuja lehtiä (ns. predator journals, ”saalistajalehdet”) ei hyväksytä väitöskirjan osatöiksi. Tämän johdosta on tärkeää, että edellä kuvatut julkaisufoorumin valintaan liittyvät tarkistukset tehdään perusteellisesti ja kaikki kirjeenvaihto lehden kanssa säilytetään.