Mikä on koulusivistyskieleni?

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.

Koulusivistyskieliä ovat suomi ja ruotsi. Jos koulusivistyskielesi on joku muu, katsotaan koulusivistyskielesi olevan ”muu kuin suomi tai ruotsi”.

Näin koulusivistyskielesi määritellään

Jos olet opiskellut suomalaisessa peruskoulussa ja/tai lukiossa suomea tai ruotsia äidinkielenä:

  • Koulusivistyskielesi on se kieli, jolla olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa ja/tai lukiossa. Koulusivistyskielesi todetaan siis suomalaisen peruskoulun tai lukion päättötodistuksesta.
  • Ylioppilastutkinto tai siihen rinnastettava kansainvälinen tutkinto (IB, EB, Reifeprüfung, Deutsche Internationale Abitur) ei vaikuta koulusivistyskieleesi.
  • Jos olet suorittanut peruskoulun jälkeen lukion sijaan ammatillisen perustutkinnon tai olet suorittanut toisen asteen opintosi ulkomailla, koulusivistyskielesi määräytyy sen mukaan, millä kielellä olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa.
  • Jos et ole suorittanut peruskoulun jälkeen toisen asteen opintoja, koulusivistyskielesi määräytyy sen mukaan, millä kielellä olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa.
  • Jos et ole suorittanut lukiossa äidinkielenä suomea tai ruotsia (olet käynyt esimerkiksi IB-lukion), mutta olet suorittanut peruskoulussa äidinkielen oppimäärän suomeksi tai ruotsiksi, koulusivistyskielesi määräytyy peruskoulussa suorittamasi äidinkielen oppimäärän mukaan.
  • Jos olet suorittanut peruskoulussa äidinkielen oppimäärän suomessa, mutta lukiossa ruotsissa tai toisin päin, voit valita, kumpaa käytät koulusivistyskielenäsi. Kieltä ei voi vaihdella opintojen sisällä: sinun tulee suorittaa äidinkielen opintosi, toisen kotimaisen kielen opintosi ja kypsyysnäytteesi saman koulusivistyskielen mukaan.

Jos olet opiskellut suomalaisessa peruskoulussa tai lukiossa suomea tai ruotsia toisena kielenä:

  • Suorittamasi peruskoulun tai lukion oppimäärä oppiaineessa ”äidinkieli ja kirjallisuus, suomi/ruotsi toisena kielenä” ei määrittele koulusivistyskieleksesi suomea tai ruotsia. Jos et ole suorittanut peruskoulun tai lukion oppimäärää suomessa tai ruotsissa äidinkielenä, koulusivistyskielesi on ”muu kuin suomi tai ruotsi”.
  • Ylioppilastutkinto, siihen rinnastettava kansainvälinen tutkinto (IB, EB, Reifeprüfung, Deutsche Internationale Abitur) tai näiden erilliset kokeet eivät vaikuta koulusivistyskieleesi.

Jos olet opiskellut ulkomailla toimivassa suomalaisessa peruskoulussa ja/tai lukiossa suomea tai ruotsia äidinkielenä:

  • Koulusivistyskielesi on se kieli, jolla olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa ja/tai lukiossa. Koulusivistyskielesi todetaan siis ulkomailla toimivan suomalaisen peruskoulun tai lukion päättötodistuksesta

Jos olet käynyt koulusi (peruskoulun ja lukion) muussa kuin suomalaisessa koulussa, esimerkiksi ulkomailla tai IB-lukiossa:

  • Jos sinulla ei ole suomalaisen peruskoulun tai lukion päättötodistusta, koulusivistyskielesi on "muu kuin suomi tai ruotsi".

Mihin koulusivistyskielesi vaikuttaa?

Kandidaatin tutkinnossa

Koulusivistyskielesi vaikuttaa siihen, miten ja missä kielissä suoritat äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot  ja kypsyysnäytteen tutkinnossasi.

Maisterin tutkinnossa

Jos suoritat pelkkää ylempää korkeakoulututkintoa ja koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi, mutta olet suorittanut alemman korkeakoulututkintosi ulkomailla, sinun on osoitettava kielitaitosi tutkinnossasi. Koulusivistyskielesi vaikuttaa siihen, miten ja missä kielissä suoritat vaaditut kieliopinnot.

Työelämässä

Jos koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi ja olet suorittanut kypsyysnäytteen samalla kielellä, voit osoittaa tutkintotodistuksella tämän kielen erinomaisen taidon, jota edellytetään valtionhallinnossa kaksikielisen virka-alueen väestön enemmistön kielessä ja josta on muitakin työpaikkoja hakiessasi hyötyä. (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003).

Jos koulusivistyskielesi on muu kuin suomi tai ruotsi, et voi osoittaa korkeakoulututkinnollasi suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa, jota edellytetään valtionhallinnossa kaksikielisen virka-alueen väestön enemmistön kielessä. (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). Sen sijaan voit osoittaa erinomaisen kielitaidon seuraavilla tavoilla:

  • Olet ylioppilastutkinnossasi suorittanut vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur äidinkielen (suomi, ruotsi) kokeen;
  • Olet ylioppilastutkinnossasi suorittanut vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeen; taikka
  • Suoritat valtionhallinnon kielitutkinnon arvosanalla erinomainen taito tai niihin rinnastettavan yleisen kielitutkinnon arvosanalla 6. Lisätietoa kielitutkinnoista löydät Opetushallituksen sivuilta.