Sosiaalitieteiden maisteriohjelman tutkielmaohjeet

Valitse koulutusohjelma

Hae koulutusohjelmaa

Kandiohjelmat

Maisteri- ja lisensiaattiohjelmat

Tohtoriohjelmat

Palauta oletusarvoihin

Nämä ohjeet tarkentavat tiedekunnan ohjeistusta maisteritutkielman tekemisestä. Tutkielman arviointiin liittyvän ohjeistuksen löydät kohdasta "Tiedekuntasi tutkielmaohjeet".

Mikä maisteritutkielma on?

Maisteritutkielmassa opiskelija käyttää opintojen aikana kertynyttä osaamistaan ja edelleen harjaantuu tieteelliseen työhön ja kirjoittamiseen. Maisteritutkielman tehtyään opiskelija osaa tehdä itsenäistä tutkimusta Hän osaa rajata tutkimusaiheen, asettaa ja perustella tutkimusongelman sekä suunnitella tutkimusasetelman ja toteuttaa sen. Opiskelija osaa valita ja soveltaa tieteenalan kannalta keskeisiä teorioita, käsitteitä, tutkimusmenetelmiä ja ajankohtaisia keskusteluja tutkimustehtävän kannalta tarkoituksenmukaisella, kriittisellä ja luovalla tavalla. Hän osaa jäsentää kokonaisuutta ja luoda uutta tietoa olemassa olevan tiedon pohjalta, käsitteellistää tuloksia, keskustella niistä tieteenalan kirjallisuuden kanssa sekä eritellä tutkimustulosten tieteellistä merkitystä ja käytännöllisiä seurauksia. Opiskelija osaa hallita tutkimushankettaan, arvioida tekemiensä valintojen seurauksia prosessin lopputulokseen sekä vastaanottaa ja antaa palautetta muiden työstä.

Maisteritutkielma on tieteellinen opinnäyte ja siten ennen kaikkea tutkimusprosessin harjoittelua. Tutkielma voi vahvistaa olemassa olevaa tietoa tai sisältää uutta tietoa ja esittää uusia kysymyksiä myöhemmälle tutkimukselle. Maisteritutkielman teko on tutkimustyötä riippumatta siitä kuinka tieteellisesti merkittäviä sen tulokset ovat. Mielekkäästi asetettu tutkimusongelma on tärkeä tutkimuksen lähtökohta, tuottaa se sitten odotettuja tai odotustenvastaisia, runsaita tai niukkoja tuloksia.

Tutkielman teossa on tärkeää ymmärtää tiedon tuottamisen sosiaalinen, yhteisöllinen luonne. Maisteritutkielma, kuten muukin tutkimus, on osa yhteisöllistä, itseään korjaavaa tiedon tuottamista. Oman tutkimuksen asemoiminen osaksi tiettyä tieteellistä keskustelua on maisteritutkielman keskeinen tehtävä. Toinen keskeinen tehtävä on tietyn tai tiettyjen tieteellisten menetelmien systemaattinen  käyttäminen tutkimuskysymykseen vastaamisessa.

Maisteritutkielman muoto ja rakenne

Maisteritutkielma on 30 opintopisteen laajuinen työ, jonka suosituspituus on 50–70 sivua (sanoina n. 15 000- 20 000 sanaa). Tutkielma on yleensä muodoltaan monografia.

Onnistuneessa maisteritutkielmassa tutkimustehtävä on rajattu tarkasti ja tarkoituksenmukaisesti tutkielman laajuuteen nähden. Aineistot on niin ikään rajattava tarkoituksenmukaisesti etenkin laadullisessa opinnäytteessä, jossa käytettävän tai kerättävän aineiston koko vaikuttaa työmäärään. Valmiiden aineistojen käyttöä on suositeltavaa. On myös suositeltavaa toteuttaa tutkielma osana tieteenalan ajankohtaista tutkimushanketta, jotta opetus ja tutkimus tukisivat toisiaan. Hankekonteksti antaa myös lisätukea opinnäytteen tekijälle.  Tutkielman ohjaaja neuvoo, millaisiin linjauksiin tieteenalalla on päädytty.

Valmis maisteritutkielma voidaan jakaa karkeasti kolmeen pääosaan: 1) tutkimuskysymyksen muotoiluun aiemman tutkimuksen ja käsitteiden pohjalta, 2) analyysiin ja tuloksiin sekä 3) johtopäätöksiin ja pohdintaan.  Viitteelliseksi ohjeeksi käy, että osat 1 ja 3 muodostaisivat yhdessä noin puolet ja osa 2 toisen puolen valmiista tekstistä. Lähdeluettelo lasketaan mukaan 50–70 sivun suosituspituuteen.

Alla on yksinkertainen runko tutkielman sisällöstä. Eri osien sisällöstä ja prosessin vaiheista kerrotaan tarkemmin jäljempänä suhteessa tutkielmaseminaarin etenemiseen ja seminaarissa käsiteltäviin tehtäviin.

Sisällysluettelon runko yläotsikkotasolla:

  1. Johdanto
  2. Aiempi tutkimus, teoriat ja käsitteet; tutkimuskysymykset
  3. Aineisto ja menetelmät
  4. Analyysi ja tulokset
  5. Johtopäätökset ja pohdinta

Lähteet

Tässä esitettyjen ”tyhjien” otsikoiden tilalla tutkielmassa voi käyttää etenkin kohdissa 2-4 sisällöllisiä otsikoita, toisin sanoen otsikoita, jotka viittaavat suoraan tutkimuksen aiheeseen, käytettyihin menetelmiin ja tutkittuihin ilmiöihin.

Muutaman sivun mittaisessa johdannossa esitetään motivointi tutkielman aiheeseen ja tiiviisti tutkielman aihe. Seuraavassa luvussa esitetään tarkemmin tutkimuskysymyksiin johtava kirjallisuuskatsaus ja avataan tutkimuksen teoreettinen/käsitteellinen näkökulma; tässä voidaan käyttää omia alalukuja.    Aiemman tutkimuksen hakemisen tulisi olla kohdennettu oman tutkimuskysymyksen kannalta relevanttiin tutkimukseen. Tutkielman alkuosa siis rakentuu niin, että tarkasti muotoiltuun tutkimuskysymyksen esittämiseen edetään kirjallisuuskatsauksen ja käsitteellisten ja/tai teoreettisten lähtökohtien avaamisen kautta; tutkimuskysymys tulee perustelluksi suhteessa aiempaan tietoon.

Menetelmäluvussa kuvataan käytetty aineisto, menetelmä ja tutkimuksen kulku. Analyysissä (tai, erityisesti kvantitatiivisessa tutkimuksessa, tulosluvussa) kuvataan aineistosta analyysimenetelmän kautta saatu vastaus tutkimuskysymykseen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa analyysi, tulkinta ja keskustelu kirjallisuuden kanssa linkittyvät tavallisesti yhteen; kvantitatiivisessa tutkimuksessa tulokset esitetään tavallisesti erillään aiemmasta tutkimuksesta ja tulkinnasta. Johtopäätökset ja pohdinta kirjoitetaan suhteessa analyysiin ja tutkielman alkuosassa esitettyyn aiempaan tutkimukseen ja käsitteisiin: miten analyysi suhteutuu aiemmin tiedettyyn ja millaisia kysymyksiä se herättää jatkotutkimukselle. Lopuksi reflektoidaan myös käytettyä menetelmää, tutkimustulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä (kvantitatiivisessa työssä), tulosten tulkintaan vaikuttavia rajoituksia, tutkimuksen kuluessa nousseita eettisiä näkökohtia ja tulosten mahdollista yhteiskunnallista merkitystä ja käytännön sovellettavuutta. Johtopäätökset ja pohdinta –osassa on myös alajakso tutkimuksen rajoituksista.

Maisteritutkielmaan liitetään tiivistelmälomake .

Katso ohjeet ja aikataulu maisteritutkielman tarkastettavaksi jättämisestä.

Vaihtoehtoisesti maisteritutkielmassa voi käyttää American Psychological Associationin (APA) tyyliohjeita, jotka ovat saatavilla englanniksi Tieteenalalla voi olla myös omat ohjeet tutkielman muodosta. Erityisesti lähdeviitteiden asianmukaista merkitsemistä on hyvä palauttaa mieleen heti seminaarin alussa.

Tutkimusetiikka

Maisteritutkielmassa, kuten muussakin tutkimuksessa, noudatetaan hyvän tieteellisen käytännön mukaisia toimintatapoja. Tutkijan on oltava rehellinen, huolellinen ja tarkka sekä suhteessa omaan aineistoonsa ja tutkimustuloksiinsa että arvioidessaan muiden tutkimuksia ja niiden tuloksia.

Tietosuoja: Luetteloihin, joihin kootaan useista henkilöistä sellaisia tietoja kuin osoite, syntymäaika, sähköpostiosoite tai tutkimuksessa syntyneitä tietoja, sovelletaan tietosuojalakia ((EU) 2016/679), jonka mukaan kysymyksessä on todennäköisesti rekisteri ja sen perustamiseen vaaditaan lupa. Henkilötietolaissa (523/1999) säädellään henkilötietojen keräämiseen, tallentamiseen ja käsittelyyn liittyviä asioita.

Tutkittavien suostumus: Tutkimuksen tekemiseen tarvitaan yleensä erilaisia lupia. Esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla, terveyskeskuksissa ja muissa julkisissa instituutioissa tehtävä tutkimus vaatii sekä tutkittavien että näiden instituutioiden lupaa. Alaikäisten tutkittavien tapauksessa suostumuksen antaa huoltaja. Internetin suljettujen keskustelupalstojen tutkimukseen tulee pyytää lupa keskustelupalstan ylläpitäjältä. Tutkittavien suostumuksen pitää perustua täsmälliseen ja totuudenmukaiseen tietoon tutkimuksen tarkoituksesta ja tavoitteista. Suostumuksen pyytämiseksi voi laatia kirjallisen lomakkeen, jossa selvitetään tutkimuksen tarkoitus ja aineiston käyttö.

Tutkimus ei saa aiheuttaa vahinkoa tutkittaville tai kolmansille osapuolille. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje.

Plagiointi: Muiden tuottamaa tietoa ei saa ottaa omiin nimiinsä. Tekaistujen havaintojen sepittäminen, havaintojen vääristely, luvaton lainaaminen tai anastaminen ei ole hyväksyttävää ja se voi johtaa tutkielman hylkäämiseen.  Myös itseplagiointi on plagiointia. Kuitenkin opintojen aikana muihin opintojaksoihin tuottamia omia tekstejä, kuvia tai muuta ei julkaistua materiaalia saa soveltuvin osin käyttää osana maisteritutkielmaa. Ks. tarkemmin plagioinnista

Opinnäytteen julkisuus: Maisteritutkielmat ovat julkisia heti kun ne on hyväksytty. Työhön ei pidä sisällyttää salassa pidettävää aineistoa. Salassa pidettävä maisteritutkielma voidaan tehdä vain harvoissa poikkeustapauksissa, joista on sovittava erikseen opettajan kanssa ja tehtävä kirjallinen pyyntö tiedekunnalle.

Ohjaussopimus

Ohjaus- ja aineistosopimus tehdään maisteriseminaari I:sen yhteydessä.