Yleislääketieteen erityiskoulutus

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan unionin muissa maissa kuin Suomessa (HE 326/2010, L 312/2011).

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittamisesta tehdään merkintä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin Terhikkiin. Erillistä yleislääkärin laillistusta yleislääketieteen erityiskoulutuksen perusteella ei myönnetä.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.
Kolmeen vuoteen voidaan lukea hyväksi Suomessa (tai Belgiassa) suoritetusta lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyvästä kliinisestä koulutuksesta enintään 1 vuosi. Näin yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on Suomessa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneilla kaksi (2) vuotta. Mikäli lääkärin tutkinto on suoritettu muualla kuin Suomessa yleislääketieteen erityiskoulutukseen ei voida hyväksi lukea koulutusta ennen lääkärin tutkintoa, vaan koulutukseen tulee sisältyä 3 vuotta palvelua tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa.

Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisen ja Valviran myöntämän laillistuksen jälkeen lääkäri voi rekisteröityä yleislääketieteen lisäkoulutusta suorittamaan. Rekisteröityminen tehdään siihen yliopistoon missä hakija on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon. Ao. yliopisto antaa myös todistuksen koulutuksen suorittamisesta riippumatta siitä, missä palvelut on suoritettu.

Koulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Suomessa tai vastaavan tutkinnon ulkomailla ja jolla on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) myöntämä laillistus tai lupa harjoittaa lääkärin ammattia. Muualla kuin Suomessa tutkinnon suorittaneelta edellytetään lisäksi todistuksella osoitettu vähintään tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen taito.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen voi halutessaan suorittaa samanaikaisesti erikoislääkärikoulutuksen kanssa suorittamalla koulutukseen kuuluvan palvelun ja 16 tunnin terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään perehdyttävän koulutuksen

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen koulutusvaatimukset

Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää koulutuksessa oleva lääkäri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturva-järjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa. Eri toiminta-alueisiin tutustumisen lisäksi on tärkeää, että koulutuksessa olevalla lääkärillä olisi mahdollisuus saada kuva potilaan kokonaishoidosta, hoidon porrastuksesta ja hoitoa tukevista konsultaatiomahdollisuuksista sekä lääkärintyön kliinisestä hallinnasta. Myös kokemusten saaminen moniammatillisesta tiimityöstä ja tiimin johtamisesta osana nykyaikaista työyhteisöä kuuluu koulutusvaiheen sisältöihin.

Palvelunsa aikana koulutuksessa oleva lääkäri toimii vastuullisena työntekijänä noudattaen niitä säädöksiä ja määräyksiä, joita tehtävistä on erikseen annettu. Lisäksi lääkärin tulee koko koulutuksen ajan osallistua säännöllisesti toimipaikkakoulutukseen. Koulutuksessa oleva lääkäri vastaa itse toiminnastaan myös päivystysaikana.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittamista varten lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on vahvistanut koulutuksen suorittamisen ohjeet. Ohjeet sisältävät tarkemmat vaatimukset koulutuksen sisällöistä sekä palveluiden ja muiden suoritteiden hyväksymisen periaatteista (ks.sivustolta linkki "opinto-opas")

Koulutukseen vaaditaan:

    • vähintään 9 kuukautta terveyskeskuspalvelua tiedekunnan hyväksymässä koulutus-terveyskeskuksessa palvelusuhteessa kuntaan ta kuntayhtymään
    • vähintään 6 kk sairaalapalvelua tiedekunnan hyväksymässä koulutussairaalassa
    • enintään 6 kk muuta palvelua tiedekunnan hyväksymässä koulutuspaikassa (esim. tutkimus, varusmiespalvelu tai siviilipalvelu, jossain tapauksissa ulkomailla tehtyä palvelua)
    • 16 tunnin hallinnollinen koulutus (teoreettista koulutusta, jossa perehdytään suomalaiseen terveydenhuoltoalan hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään)
    • koulutuksen sähköisen arvioinnin suorittaminen terveyskeskuspalvelujaksosta.

TERVEYSKESKUSPALVELU

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen 9 kuukauden terveyskeskuspalvelu on suoritettava palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen 1.9.2010 lähtien tai ovat rekisteröityneet yleislääketieteen erityiskoulutukseen 1.5.2011 lähtien.

Aikaisemmin (ennen 1.9.2010) opinto-oikeuden saaneisiin ei sovelleta kuntatyönantajan palvelussuhdevaatimusta (A56/2015).

Teoreettinen koulutus (16 h)

Yleislääketieteen erityiskoulutukseen kuuluu 16 tunnin kurssimuotoinen koulutus, jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelijat suomalaisen terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään. Helsingin yliopistossa koulutusta järjestää kliinisen laitoksen Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto ».

HUOM! Ota yhteyttä yllä olevalle osastolle kysyäksesi lisätietoja teoreettisesta koulutuksesta (yhteystiedot »).

HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö järjestää koulutuksen Helsingissä tavallisesti kerran vuodessa.

Yleislääketieteen erityiskoulutukseen hyväksyttyä teoreettista koulutusta (16 tuntia) ei voi hyväksilukea erikoislääkärintutkintoon, jossa vaatimuksena 20 tuntia hallintoa.

Yleislääketieteen erityiskoulutukseen teoreettisen koulutuksen (16) voi kuitenkin hyväksi lukea erikoistumistutkintoihin sisältyvään lähijohtajakoulutukseen 1.8.2009 lähtien.
Myös muissa lääketieteellisten tiedekuntien järjestämissä tilaisuuksissa suoritetut 16 tunnin hallinnon kurssit hyväksytään yleislääketieteen erityiskoulutukseen.