Yliopistolaisten eettisen toiminnan periaatteet

Eettiset periaatteet ovat ihanteita, joiden tulisi kannatella sekä opetusta että opintoja. Yliopiston eettisiä periaatteita ei ole tarkoitettu ohjeiksi tai säännöiksi, vaan niiden on tarkoitus antaa välineitä eettisten kysymysten pohdintaan kaikille yliopistolaisille. Yliopistolainen on jokainen yliopiston opiskelija ja työntekijä.

Eettisesti korkeatasoisen yliopisto-opetuksen ja -opiskelun tuntomerkkejä ovat vastuullisuus, keskinäinen luottamus, toiminnan avoimuus ja yhdessä oppiminen.

Opetuksen ja opintojen lähtökohtana on se, että jokaisen oikeusturva toteutuu. Oikeusturvaan kuuluvat yhdenvertaisuus, tasapuolinen kohtelu ja mahdollisuus hakea muutosta itseä koskeviin päätöksiin.

Yliopistoon kuuluu kyseenalaistaminen ja avoin rakentava kritiikki. Sillä ei kuitenkaan saa loukata tai väheksyä toisia ja toisten suorituksia. Olennaista on muiden tekemän työn arvon tunnustaminen ja se, että auttaa toisia löytämään uusia näkökulmia ja ratkaisuja.

Lisätietoa eettisistä periaatteista löydät oheisesta esitteestä.

Mahdollisia eettisiä ongelmatilanteita

Kurssille ilmoittautuminen

Opiskelijoille on annettava riittävät tiedot opetuksesta tarpeeksi aikaisin, jotta opintojen suunnitteleminen on mahdollista. Opiskelijan on ymmärrettävä, että kurssille ilmoittautuminen on lupauksen antamista ja tällaisen lupauk­sen pettäminen vaikeuttaa resurssien jakamista, opetuksen järjestämistä ja voi viedä joltakulta toiselta paikan kurssilla.

Sairastuminen

Opintoja järjestettäessä on myös otettava huomioon, että sekä opiskelijat että opettaja voivat sairastua. Opiskelijoilla on oikeus saada opetusta opettajan tilanteesta riippu­matta, minkä vuoksi sijaismenettelyistä on pidettävä huolta. Opiskelijan ei voida edellyttää osallistuvan opintoihin sairaana, eikä poissaolon korvaamiseksi saa vaatia suoritusta, joka ylittää opetukseen osallistu­vilta vaaditun työmäärän tai on muuten kohtuuton.

Itsenäinen opiskelu

Yliopisto-opiskelun tavoitteena on kouluttaa eri tieteenalojen asiantuntijoita, jot­ka kykenevät toimimaan ja tekemään päätöksiä itsenäisesti. Opintoihin on siksi hyvä sisältyä myös mahdollisuus suorittaa osa opiskeluista itsenäisesti tai etä­opetuksen varassa. Samalla on huolehdittava siitä, etteivät etäopetus ja itsenäinen opiskelu merkit­se oppimistulosten huononemista tai opiskelijan eristämistä yliopistoyhteisön ulko­puolelle.

Opetus vs. tutkimus

Helsingin yliopistossa kaikki tutkijat opettavat ja kaikki opettajat tutkivat. Osallistumalla opettamiseen ja osallistamalla opiskelijat tutkimukseen tutkijat voivat innostaa opiskelijoita jo opiskelun alkuvaiheessa motivoitumaan eri tutkimusaloista ja -aiheista. Tutkimusryhmän osaksi integroituminen on opiskelijalle konkreettinen osoitus yliopistoyhteisöön kuu­lumisesta.

Opiskeluun liittyvät vaikeudet

Myös vaikeuksissa olevat opis­kelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä. Tarjolla on monenlaisia palveluita, mutta yliopistolaisilla on myös vastuu toisistaan. Välittäminen ja vuorovaikutus ovat hyvän yhteisön tunnusmerkkejä. Opettajan ei kuulu toimia psykologina, vaan hän voi osoit­taa välittämistään olemalla kiinnostunut opiskelijoista, heidän opinnoistaan, niiden etenemisestä ja niitä haittaavista vaikeuksista. On tärkeää, että ketään ei jätetä yksin vaikeuksiensa kanssa. Yliopistossa on tarjolla monenlaista apua ja tukea, ja asioiden selvittely vaatii usein yhteistyötä.

Opettajan ja opiskelijoiden välinen suhde

Korrektit käytöstavat ja työtehtävien asianmukainen suorittaminen ovat osa opettajan ammattitaitoa. Hyvin läheiset suhteet joihinkin opiskelijoihin ovat omiaan vaarantamaan opettajan puolueettomuuden. Opiskelijoiden on voitava luottaa siihen, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Opiskelijoiden kanssa toimivien on pyrittävä olemaan esimerkkinä ja edesauttamaan eettisten menettelytapojen leviämistä ja juurtumista. Opettajat eivät saa käyttää vaikutusmahdollisuuksiltaan heikommassa asemassa olevia hyväkseen edistääkseen omaa etuaan.